Mielettömään makean seesteistä fiilistelyä. Masentavaa jos tämä on vain sivuharrastusprojekti. Lisää tällaista.

Melkoisen niukka pianosoundi alussa enteilee harmonioillaan aikamoisen synkkää kuuntelukokemusta... Biisi antaa koko ajan odottaa itseään, jonka tekee osittain ymmärrettäväksi biisin melkoisen hulppea kestoaika. Joka tapauksessa jännite kasvaa hienosti ja tunnelma on intensiivinen. Välihuomautuksena sanottakoon, että laulu on turhan alas miksattu tässäkin biisissä, ainakin ajoittain.

Radiohead tästä tulee ensimmäisenä mieleeni. Kaihoisia kitaroita ja jotenkin samanhenkistä meininkiä muutenkin. Ohoh, puolivälin valssikomppi onnistuu yllättämään vaikka biisin nimi sen jo paljastikin. Kokonaisvaltaista ja omaehtoista musiikkia, joka ei voi olla tekemättä vaikutusta.

Hienon hieno teos, mutta sen verran on pakko kritisoida, että seitsemän ja puolen minuutin kohdalla aloin jo odotella loppua, mikä tarkoittanee suitä, että ote ei säilynyt ihan loppuun asti. Mutta loppukin on kyllä draamallisesti hienosti feidattu.