Doom on vaikea laji, mutta Astral Sleep suoriutuu hommastaan hyvin ollen koko kappaleen ajan kiinnostava. Hienosti rakennettu kappale ja tunnelma vie mukanaan. Vokaalit eivät täysin vakuuta, mutta muuten todella hyvää synkistelyä.

Hahaa... vanha kunnon Cathedral tuli välttämättä mieleeni, eikä paha juttu ollenkaan, koska yhtyeen "Forest of Equilibrium" on eräs Doomin kulmakiviä...

Lähes täydellisenä genren vastakohtana voidaan tätä pitää ensimmäiselle biisille, koskapa en tiedä sanonko oikein, mutta tässä näkyi hieman enempi sitä valoa tunnelin päässä, eikä päädytty tuskallisen hitaaseen kuolemaan, mitä ekalta biisiltä saattoi odottaa.

Kuuden minuutin jälkeen yllättäen taas vaivuttiin sinne toiseen ääripäähän ja jos ei korvani valehtele, niin lähes hautajaisten omaisesti homma etenee, vaikka onhan joukossa myös sitä "laimeampaa" soppaa...

9 minuutin jälkeen alkava "fiilistely" on taas ihan omiaan, tuomaan tähän biisiin niin värikästä äänimaisemaa, että jos tässä ei ole seuraava Suomen Thergothon/Reverend Bizarre/Etc., niin minä olen perkeleen paavi!

Mä taas miellyin tähän enemmän. Tuo laulun pieni melodisuus toi mielestäni hyvää nyanssia ja syvyyttä lauluun. Näin vanhemmiten ei oo enää jaksanu pelkkää murinaa oikein kuunnella. Mun mielestä se on nykyään rankempi ja pelottavampi jos joku sanoo puheäänellä että You will die, ku jos se alkaa öristä.

Tässä on enemmän tällaista unenomaisesti tunnelmoivaa raskautta Landscapesin synkkään murskaavuuteen verrattuna. Aika merkillinen kohta alkaa tuossa yhdeksän minuutin kieppeillä kaikkine kolinoineen ja lorinoineen.

/,,/

Vielä parempi. Tunkkanen saundi täsänäi.

Hyvä alku! Parempi kun tuo toinen :P