Erittäin hyvä biisi. Tässä on oikeastaan paljonkin juttuja, joista tykkäsin... Ensinnäkin tuo rytmien vaihtelu, varsinkin tuossa alkupuolella; se kuulostaa tosi hyvältä, ja tekee tästä arvaamattoman kuuloisen. Sitten nuo kivat äänet, jotka joissain kohdissa luovat tähän melodiaa, en tiedä millä ne on tehty, mutta ne kuulostavat kivalta. Myös tuo odottamaton loppu on jollain lailla hyvä juttu; siitä jää fiilis, että vitsi kun se ei jatkunut, pitääpä kuunnella uudestaan.
Kokonaisuutena tämän vaihtelevuus on positiivista; ei ainakaan heti kyllästy. Muutenkin tämä maalailee jotekin toisistaan poikkeavia mielikuvia: rumaa ja kaunista; kovaa ja pehmeää; hidasta ja nopeaa; raskasta ja kevyttä. Jos biisin nimeen puututaan, niin on kuin tähän olisi sulatettu täydelliset ja epätäydelliset ihmiset yhteen. Lopputulos on siis erittäin hyvä.

Tästä tykkäsin, tosin komppaan muutamaa edellistä kommentoijaa kun väitän etten oikein tuosta melodiasyna-soundista pitänyt. Muuten tää kuulostaa suht hyvältä ja pidän itse biisistä. Ysin annan :)

Noi rummut lähti hyvin. Muttamutta. Silti tääkin oli vähän liian 'tilu', mut ei anneta sen sit häiritä, ilmeisesti itte tykkäät ja se on sun tyyliä. En voi syyttää. :D

Aika kaukana tämä kyllä minkään sortin metallista on, vaikka sellainen määreessä esiintyykin. Saundimaailman ja muunkin puolesta tulee ennemminkin mieleen jonkinlainen takaa-ajokohtauksen taustamusiikki b-luokan agenttisarjassa. Puolen minuutin kohdalla oleva rytminvaihdos on jokseenkin kömpelö. Jostainhan kaikki on kuitenkin aloitettava, eipä siis tyrmätä täysin - eikä anneta arvosanaa.

Tämä biisi toimii jo tällaisenäänkin jo ihan hyvin. Paitsi tuo kitara vähän tökkii oudosti ja tekee siitä vähän liian träkkerin kuuloisen. Mutta en tartu siihen ja biisi on kokonaisuutena oikein hyvä. Kaikki syntikat toimivat ja sävellys on muutenkin toimiva. Alussa äkkinäinen rytminvaihdos kuulostaa aika hyvältä ja muitakin koukkuja löytyy. Laulun ja oikeiden soittimien kanssa tämä olisi aika mahtibiisi.

Betrayer-sampleja, heh? Niin siedettävästi käytettyjä kuin ovatkin, en oikein enää 5 tracker-vuoden jälkeen niistä osaa pitää. Kohdassa 2:30--> kitara venähtää muutaman nuotin liian ylös ilman sopivan korkuisia sampleja, aijai. Äänen katkonaisella nollauksella saa edes jotain eloa hommaan, mutta silti kitarat & rummut vievät henkilökohtaisella tasolla tunnelmaa alaspäin.

Pehmeämmän virvelin vallatessa alaa 2:00 tienoilla kappale muuttuu heti kiinnostavampaan suuntaan. Pimputussyna puolustaa paikkaansa kohtuullisesti; se ei kuulosta mitenkään hirvittävän irtonaiselta, jos kohta parempikin soundi olisi voinut löytyä Internetin syövereistä.

Rakenne jättää kohkaavan ja kiireisen maun. Kuitenkin se puskee koko ajan eteenpäin silkalla voimalla eikä kyllästytä. Taustalla kuunnellen biisi maistuu oivallisesti, mutta ei jätä päähän kovin merkittäviä muistijälkiä. Syna leikittelee kivoilla pätkillä, joita olisi voinut kehitellä pidemmällekin.

Syntikat ovat tämän kappaleen parempi puoli. Kitarassa ja rummussa on vielä viilattavaa - uusia sampleja voi tutkia vaikkapa osoitteesta www.metallurky.tk.

Aikas poukkoilua on tämä biisi....En oikein saanut sovituksesta kiinni alkuun,mutta ideana mielenkiintoinen ja laulun kera tästä saisi varmasti irti paljonkin.Progemetallia on paljonkin mukana tässä.Kehitystyötä täytyy jatkaa vielä,ennenkuin tätä valmiiksi voisi kutsua.
LK logo on hieno.Graafinen ilmaisu on kybän luokkaa tällä vesselillä:)

sanotaanko että aika sekavaa settiä... Tosin ihan mielenkiintosia riffejä ja syna melodioita, mutta tosiaan vähän menee noi synat pimputtelun puolelle.. en tosin kyllä tiedä miten hyvältä kuulostais kunnon huuto laulun saattelemana? Ei hyvää, mutta paljon paskempaa on kuultu.

Tuo popcorn-syna ei oikein sopinut joukkoon. Se tuntui olevan ihan väärässä biisissä.
Tämä ei kuulostanut yhtä pahalta kuin tuo jolla on vaikea nimi. Riffit olivat itse asiassa aika kivoja ja niiden rytmitys toimi mukavasti. Mutta edelleen oli kovin muovinen tunnelma joka söi sitä raivoa jota riffittely olisi edellyttänyt toimiakseen täydellisesti.