Pulsari on eräs ns. tähdenjäänne, neutronitähti, joka on syntynyt Aurinkoamme huomattavasti massiivisemman tähden kuolinkamppailussa, supernovaräjähdyksessä, jossa tähden uloimmat osat ovat räjähtäneet ympäröivään avaruuteen ja jäljelle jääneet sisusosat energiatuoton loppuessa luhistuvat oman painovoimansa alla äärimmäisen tiheään tilaan. Tilaan, jossa atomien rakenne on murskaantunut pelkiksi neutroneiksi ja muiksi alkeishiukkasiksi.

Hubble-avaruusteleskooppi (HST) on maapallon kiertoradalle avaruussukkula Discoveryn lennolla STS-31 24. huhtikuuta 1990 laukaistu 2,4 metrin peiliteleskooppi, avaruusobservatorio. Koska Hubble on Maan ilmakehän ulkopuolella, sillä on mahdollista ottaa ennennäkemättömän tarkkoja kuvia kaukaisista kohteista. Tämän ansiosta siitä on tullut yksi tähtitieteen tärkeimpiä havaintovälineitä.

Meteoroidi on asteroidin kaltainen Aurinkokunnan pienkappale; asteroideja pienempiä kappaleita kutsutaan meteoroideiksi, kun niiden läpimitta on alle 10–200 metriä. Putoava meteoroidi jarruuntuu voimakkaasti lentonsa loppuosassa ilmakehän paksummissa osissa noin 90 kilometrin korkeudella. Jos kappale selviytyy maanpinnalle saakka sen loppunopeus on enää muutama sata kilometriä tunnissa, jäljelle jäänyttä kappaletta kutsutaan meteoriitiksi.

Cassini-Huygens on NASAn ja ESAn yhteinen miehittämätön avaruuslento, jonka tarkoituksena on tutkia Saturnusta ja sen kuita. Projekti koostuu Cassini-avaruusluotaimesta, joka tekee mittauksia Saturnuksen kiertoradalta neljän (Maan) vuoden ajan, ja sen kuljettamasta Huygens-laskeutujasta, joka teki mittauksia laskeutuessaan Titan-kuun kaasukehään ja pinnalle 14. tammikuuta 2005.

Larissa on Neptunuksen kuu. Larissa havaittiin ensimmäisen kerran toukokuussa 1981 maasta käsin tehtyjen havaintojen perusteella. Varmistus kuun olemassaololle saatiin kuitenkin vasta heinäkuussa 1989 kun avaruusluotain Voyager 2 lensi Neptunuksen ohi. Kuu on epäsäännöllisen muotoinen ja kraattereiden peittämä eikä siellä ole havaittu geologista aktiivisuutta.

Rhea on Saturnuksen toiseksi suurin sekä aurinkokunnan 9. suurin kuu. Sen löysi Giovanni Domenico Cassini joulukuun 23. päivä vuonna 1672. Rhea on saanut nimensä kreikkalaisen mytologian titaani Rhean mukaan. Se on myös ensimmäinen kuu, jonka ympärillä on havaittu olevan rengasjärjestelmä.

Cosmic Background Explorer eli COBE oli ensimmäinen kosmologian tutkimusta varten rakennettu satelliitti. Sen päätarkoitus oli mitata kosmista mikroaaltotaustasäteilyä. Sen tulokset vahvistivat alkuräjähdyksen asemaa kaikkeuden alkuperää kuvaavana teoriana. COBE laukaistiin avaruuteen 18. lokakuuta 1989 suorittamaan noin neljä vuotta kestävää tehtäväänsä.

Haumea on Neptunuksen radan ulkopuolella kiertävä kääpiöplaneetta eli plutoidi, jonka uskotaan kuuluvan Kuiperin vyöhykkeeseen. Infrapunahavaintojen perusteella Haumean pinnalla on runsaasti vesijäätä. Kohteen keskitiheys näyttää kuitenkin olevan korkea, minkä perusteella se koostunee enimmäkseen kivestä.

4,22 valovuoden eli 1,295 parsekin päässä oleva punainen kääpiötähti Proxima Centauri on 270 000 kertaa kauempana meistä kuin Aurinko. Proximan ikä lienee 5–6 miljardia vuotta tai toisen tiedon mukaan vain miljardi vuotta. Jos Proxima Centauriin matkattaisiin nopeimmalla ihmisen rakentamalla avaruuslaitteella, Helios II -luotaimella nopeudella 70,2 km/s, matka veisi 18 000 vuotta.

Magellan oli 1990-luvun ainoa varsinainen Venus-luotain. Se sai nimensä 1500-luvun portugalilaisen tutkimusmatkailijan Fernão de Magalhãesin mukaan. Magellan laukaistiin avaruussukkula Atlantiksesta IUS-apuraketilla 4. toukokuuta 1989 lennolla STS-30 ja se oli ensimmäinen avaruussukkulan kuljettama planeettoja tutkiva avaruusluotain. Luotain kiersi aurinkoa lähes puolitoista vuotta ennen kuin saavutti Venuksen.

Otava on Ison karhun näkyvimmän seitsemän tähden muodostama kauhaa muistuttava tähtikuvio. Pohjoisille kansoille Otava oli taivaan tärkeimpiä, ellei tärkein tähdistö. Muinaiskreikkalaisten astronomiasta tuli kansainväliseksi kehittyneen astronomisen standardin perusta. Monet kansat ovat pitäneet kiinni Otavan erityisasemasta kielessään ja kulttuurissaan.

Kassiopeia on pohjoinen huomiota herättävä W:n muotoinen tähtikuvio, ja lisäksi se on helppo havaita, sillä se on talvisin lähestulkoon kohtisuoraan pään yläpuolella. Se näkyy Suomessa ympäri vuoden, talvisin usein lähellä zeniittiä. Linnunrata kulkee Kassiopeian halki.

Oberon on Uranuksen kuista toiseksi suurin ja neljästä suuresta kuusta uloin. Se on saanut nimensä William Shakespearen näytelmässä Juhannusyön uni esiintyvän keijukaisten kuninkaan mukaan. Oberonista noin 50 prosenttia on vesijäätä, 30 prosenttia silikaattikiveä 20 prosenttia metaanin muodostamia orgaanisia yhdisteitä. Pinta on jäinen, vanha ja voimakkaasti kraattereiden peittämä.

Pimeä aine on maailmankaikkeudessa esiintyvää ainetta, joka ei emittoi tai heijasta riittävästi sähkömagneettista säteilyä, jotta sen voisi havaita suoraan, mutta jonka vaikutuksen tavalliseen aineeseen voi havaita painovoiman tai mahdollisesti heikon vuorovaikutuksen kautta. Nykyisten havaintojen mukaan pimeä aine muodostaa suurimman osan havaittavan maailmankaikkeuden aineesta.

Aurinko muodostui vajaa viisi miljardia vuotta sitten, ja noin viiden miljardin vuoden kuluttua sen energiavarat loppuvat. Energian tuoton lämpötila kasvaa, mikä johtuu helposti fuusioituvan vedyn vähenemisestä. Aurinko alkaa nyt tuottaa yhä enemmän kokoon luhistumista estävää energiaa hiili- ja muilla fuusioilla.

Makemake on Neptunuksen radan ulkopuolella kiertävä taivaankappale, joka kuuluu Kuiperin vyöhykeeseen. Väriltään Makemake on punertava, mikä johtunee pinnalla olevasta metaanijäästä, sillä metaanin läsnäolo näkyy kohteen infrapunaspektrissä. On mahdollista että Makemakella on Pluton tapaan ohut metaanista muodostuva ilmakehä sen ollessa radallaan lähellä Aurinkoa.

Halleyn komeetta on tunnetuin ihmisen nimeämistä komeetoista. Se on nimetty englantilaisen astronomin ja matemaatikon Edmond Halleyn mukaan, joka 1700-luvun alussa ennusti komeetan ilmaantuvan uudelleen vuonna 1758. Komeetta on perihelinsä aikana helposti nähtävissä paljaalla silmällä.

Dione on Saturnuksen kuu. Sen löysi Giovanni Domenico Cassini vuonna 1684. Dione koostuu lähinnä vesijäästä, mutta koska se on Saturnuksen kuista tihein (Titan on tiheämpi, mutta se johtuu painovoiman aiheuttamasta puristumisesta), täytyy siinä olla merkittävästi myös raskaampia aineita kuten silikaattikiveä.

Kallisto on Jupiterin kuu, jonka Galileo Galilei löysi vuonna 1610. Kallisto on Aurinkokunnan kraatteroitunein kuu. Itse asiassa törmäyskraatterit ja niihin liittyvät samankeskiset renkaat ovat lähes ainoita Kallistolta löytyviä pinnan rakenteita. Siellä ei ole lainkaan suuria vuoria. Se johtuu luultavasti pinnan jäisestä luonteesta; suurimmat kraatterit ja vuoret katoavat jääkuoren virratessa ajan mittaan.

Ensimmäinen suora kuva eksoplaneetasta oli lähellä infrapunavaloa olevilla taajuuksilla otettu kuva 2M1207b:stä. Eksoplaneetalle ei ole olemassa yleisesti hyväksyttyä määritelmää ja näin ollen eri tahojen määritelmät, ja luvut vahvistettujen eksoplaneettojen määrästä, voivat vaihdella niiden julkaisijasta riippuen. NASAn ylläpitämän eksoplaneettatietokannan hyväksymiskriteeri on alle 30 Jupiterin massan koko.

Ganymedes on Jupiterin suurin kuu ja myös koko Aurinkokunnan suurin kuu; se on halkaisijaltaan suurempi kuin Merkurius, mutta massaltaan vain puolet siitä. Galileo Galilei löysi sen vuonna 1610 ja se nimettiin kreikkalaisten jumalten juomanlaskijan Ganymedeen mukaan.

Pioneer 6, 7, 8 ja 9 olivat avaruusluotaimia Yhdysvaltojen Pioneer-ohjelmassa. Ne olivat auringon ympäri kiertäviä pyörimällä stabiloituja satelliitteja, joiden energialähteenä olivat aurinkopaneelit ja akut, ja tavoitteena planeettojen välisessä avaruudessa tapahtuvien ilmiöiden jatkuva havainnointi. Ne suunniteltiin mittaamaan aurinkotuulta, auringon magneettikenttää ja kosmista säteilyä.

Europa on Jupiterin kuu. Se on pienin ja toiseksi sisin Galilein kuista, mutta kuitenkin Aurinkokunnan kuudenneksi suurin kuu. Europaan on suunnitteilla useita mahdollisia lentoja ensi vuosikymmenellä, kuten Nasan harkitsema Europa Geophysical Explorer, joka kiertäisi Europa-kuuta ja pudottaisi mahdollisesti laskeutujan kuun pinnalle.

Io on Jupiterin neljästä Galilein kuusta kaikkein sisin. Se on Jupiterin kolmanneksi suurin ja Aurinkokunnan neljänneksi suurin kuu. Kreikkalaisessa mytologiassa Io oli yksi Zeuksen rakastetuista. Kaikkein silmiinpistävin ominaisuus Iossa on sen tuliperäisyys – kuu on Aurinkokunnan vulkaanisin taivaankappale. Tulivuoret syöksevät rikkiä tai rikkidioksidia.

Seulaset eli Plejadit on taivaan kirkkaimpia avoimia tähtijoukkoja, joka sijaitsee Härän tähdistössä. Jo kauan on tiedetty, että Plejadien tähdet muodostavat oikean tähtijoukon. John Michell laski vuonna 1767, että todennäköisyys kirkkaiden tähtien sijoittumiselle sattumanvaraisesti Seulasten tapaiseksi ryhmäksi oli vain 1:496 000, ja oletti siten oikein, että joukon tähtien täytyy liittyä fyysisesti toisiinsa.

Merkurius on Aurinkoa lähin ja pienin aurinkokunnan planeetta. Se on kuuma, kuiva ja käytännössä kaasukehätön kuollut maankaltainen planeetta, joka muistuttaa pinnaltaan Kuuta kraattereineen. Merkuriuksen sisus on raskasta metallia. Merkuriuksen rata on planeettojen radoista lyhyin: se kiertää Auringon 88 vuorokaudessa.

Cygnus X-1 eli Joutsen X-1 on Joutsenen tähdistössä oleva röntgenlähde, jonka uskotaan olevan musta aukko. Se oli eräs ensimmäisistä löydetyistä mahdollisista mustista aukoista ja se on yhä yksi tähtijärjestelmistä, joiden kaikkein luotettavimmin uskotaan sisältävän mustan aukon.

Phobos on Deimoksen ohella toinen Marsin kuista. Phoboksessa on lukuisia kraattereita. Se on muodoltaan hyvin epäsäännöllinen, kooltaan 27 kilometriä kertaa 22,4 kilometriä kertaa 18,8 kilometriä. Phobos ja Deimos muistuttavat hieman perunaa ulkomuodoltaan.

Deimos on Phoboksen ohella toinen Marsin kuista. Nimiä Phobos ja Deimos kuille esitti ensimmäisenä Henry Madan (1838–1901). Deimos on nimetty kreikkalaisen mytologian Deimoksen mukaan. Deimos tarkoittaa kauhua, Phobos taas pelkoa.

Sputnik 1 (ven. Спутник-1, Matkatoveri-1) oli ensimmäinen Maata kiertävä keinotekoinen satelliitti eli tekokuu. Sen laukaisi Neuvostoliitto 4. lokakuuta 1957 ja se pysyi kiertoradalla 3 kuukautta. Tapahtuman katsotaan aloittaneen avaruusajan eli aikakauden, jolloin ihminen toimii avaruudessa.

Venus on aurinkokunnan toinen planeetta Auringosta lukien. Se näkyy Maahan kirkkaana aamu- ja iltatähtenä ja on taivaan kirkkain tähtimäinen kohde. Se on mahdollista nähdä jopa päivällä ilman apuvälineitä, jos tietää, mistä etsiä.

Ceres on Marsin ja Jupiterin välisellä asteroidivyöhykkeellä sijaitseva kääpiöplaneetta.Se on kääpiöplaneetoista pienin, mutta asteroidivyöhykkeen suurin asteroidi. Se on ensimmäinen asteroidivyöhykkeen löydetyistä kappaleista ja ensimmäinen löydetty kääpiöplaneetta.

Kuu on Maan ainoa luonnollinen kiertolainen. Lisäksi se on aurinkokunnan viidenneksi suurin ja suhteessa emoplaneettaansa suurin kuu. Ensimmäinen ihmisen laskeutuminen kuunpinnalle tapahtui 21. heinäkuuta vuonna 1969, jolloin avaruusalus Apollo 11 laskeutui Kuuhun, mukanaan kaksi astronauttia, Neil Armstrong ja Buzz Aldrin. Kaiken kaikkiaan Kuussa on käynyt 12 astronauttia vuosina 1969–1972.

Neptunus on aurinkokunnan kahdeksas ja uloin planeetta Auringosta laskettuna. Planeetan arvellaan koostuvan pääasiassa kivestä ja jäästä, joiden päällä on melko ohut vetykerros, jonka yläosa on kaasumainen. Neptunus tunnetaan sinisestä väristään ja suuresta tummasta pilkustaan.

Saturnuksen kuista suurin on 5150 kilometrin läpimittainen Titan. Titan sisältää yli 90 % Saturnusta kiertävästä massasta renkaat mukaanlukien. Pilvien peittämä Titan on ainoa kuu Aurinkokunnassa, jolla on merkittävä, enimmäkseen typestä koostuva kaasukehä ja siellä on myös hiilivetyjärviä.

Saturnus on kuudes planeetta Auringosta ulospäin laskettuna. Se on jättiläisplaneetta ja aurinkokuntamme toiseksi suurin planeetta. Saturnuksen vuorokauden pituus on noin 10 tuntia, sen vuosi on 29,5 Maan vuotta. Saturnuksen ilmakehä koostuu vedystä, heliumista ja metaanista.

Kharon on kääpiöplaneetta Pluton kuu. Kharonin pinnalla arvellaan olevan vettä. Kuu sai nimensä kreikkalaisen mytologian hahmon mukaan: Kharon oli tuonelan jumalan Haadeen lautturi. Haades puolestaan tunnettiin myöhemmin roomalaisessa mytologiassa nimellä Pluto.

Voyager 2 on Voyager-avaruusohjelman avaruusluotain, joka laukaistiin vuonna 1977.Siitä tuli ensimmäinen avaruusluotain, joka on tehnyt "Suuren planetaarisen kiertomatkan" (Planetary Grand Tour) vieraillessaan Jupiterin, Saturnuksen, Uranuksen ja Neptunuksen luona.

Jupiter on aurinkokuntamme suurin planeetta. Se on viides planeetta Auringosta lukien. Jupiter on enimmäkseen nestemäisestä vedystä ja heliumista koostuva jättiläisplaneetta, jonka kaasukehässä on valtavia virtauksia ja pyörremyrskyjä.

Uranus on aurinkokunnan seitsemäs planeetta Auringosta lukien. Se on jättiläisplaneetta, planeetoista kooltaan kolmanneksi ja massaltaan neljänneksi suurin.

Alfa Centauri on Aurinkoa lähimpänä oleva tähtijärjestelmä. Se on hyvin kirkkaana näkyvä, eteläisellä taivaanpallolla sijaitseva kolmoistähti, jonka etäisyys Maasta on noin 4,395 valovuotta.

Sirius Ison koiran tähdistössä on Maasta katsoen tähtitaivaan kirkkain tähti. Siriuksen näennäinen kirkkaus eli suuruusluokka on −1,42 ja valovoima hieman yli 23 aurinkoa.

Phoebe on Saturnuksen kuu. Sen löysi William Henry Pickering 13. maaliskuuta 1898.Se löytyi valokuvalevyjä hyväksikäyttämällä. Phoebe oli ensimmäinen kuvaamalla löydetty kuu.

Andromeda on vanhimpia tähdistöjen nimiä pohjoisella taivaalla. Tähdistö on tunnettu erityisesti sen keskellä olevasta Andromedan galaksista M31, meitä lähinnä olevasta suuresta galaksista, joka on nähtävissä paljain silmin.

Pluto on plutoidi ja kääpiöplaneetta, joka kiertää Aurinkoa Neptunusta kauempana Kuiperin vyöhykkeellä. Pluto on jäästä ja kivestä koostuva pienehkö ulkoplaneettojen kuita muistuttava kappale, jonka läpimitta on hieman alle 2 400 kilometriä.

Triton on Neptunuksen suurin kuu. Sen löysi William Lassell 10. lokakuuta 1846. Triton on erittäin kylmä jäinen kappale, sen pinnan lämpötila on noin -235 °C.

Revontulet ovat valoilmiöitä, jotka koostuvat värikkäistä, tanssivista ja vaihtelevista kuvioista yötaivaalla. Näitä valoilmiöitä näkyy sitä enemmän, mitä kauemmaksi päiväntasaajassa mennään.

Mars on Maan naapuriplaneetta ja aurinkokunnan neljäs planeetta Auringosta lukien. Se on nimetty roomalaisen sodanjumala Marsin mukaan. Punertavan Marsin läpimitta on noin puolet Maan läpimitasta. Siellä on vettä höyrynä ja jäänä sekä hyvin ohut kaasukehä, josta suurin osa on hiilidioksidia, loput typpeä.