Poika syntyi tähän maailmaan. Hän kasvoi, vanheni, kenties viisastuikin. Hän tuntee itsensä nuoreksi, rakastetuksi, sateenkin alla aurinkoiseksi, vielä elämän edessään tuntevaksi nuoreksi mieheksi. Hän hymyilee kun toiset hymyilevät, suree jos toiset surevat. Hän puhuu paljon, muttei niin paljon mitä kuuntelee. Hän uskoo jokaisen ihmisen omaavan edes yhden pienen hyvää tahtovan tunteen. Hän tunnistaa ne, jotka sitä eivät halua näyttää, muttei sen perusteella tuomitse niitä. Hän uskoo vielä hänen hetkensä koittavan, ja hän uskoo vielä saavuttavansa elämässään nuo kaksi unelmaa, jotka tekevät hänestä tuon persoonan, joka tietää kaikilla asioilla olevan omalla tasollaan oma merkityksensä. Hauska tutustua.
Tähdet nuo ehkä saa mut samaa tuntemaan
Missä vaan, milloin vaan
linnunradallakin kulkemaan
Ja tiedän sen,
tunteiden kanssa pystyn palaamaan
Kun missä vaan, milloin vaan
ne pystyn sulta salaamaan
Eikö olekin niin kumman outoa
Mikä satuttaa, sen tahtoo kokea
Kimmo Pyy
Vain sisäänkirjautuneet voivat lukea ja lähettää kommentteja.
Liity käyttäjäksi
tai kirjaudu sisään
Kirjaudu Facebook-tunnuksella:
Kirjaudu