Mmmm, olen tämmöinen sunnuntaisoittaja, joka innostui viemään eteenpäin keskenjääneitä ajatuksia ja ideoita. Oikeastaan lopetin jo soittamisen, minulle jäi vaan nailonkielinen akustinen. Harmitti kun menin myymään jenkkikramerini halvalla.

Biisit vaan jäi soimaan päässä. Ja sitten alkoi tuntua, että jospa sitä vielä kerran tekisi jotain. Annaan törmääminen oli sitten viimeinen pisara, hän laulaa kuin enkeli ja on sellainen muutenkin. Sähkökitara kaupasta akustisen rinnalle ja projektia pystyyn! :) Oletan löytäväni sielulleni rauhan kun biisit on purkissa. Vielä siihen olisi pari levyä matkaa.

Tykkään monenlaisesta musiikista: suomenkieliset laulutekijät (Röyhkä, Alanko, Leskinen, Hector, Sir Elwood, Gösta Sunqvist), taitavat kitaristit, vanhempi hard rock, Leonard Cohen, Joni Mitchell, fuusiojazz. Intialainen musiikki viehättää myös. Ja kunnon poppismelodiat uppoaa aina. Itse en ole koskaan tehnyt muuta kuin poppista, se tuntuu oikealta minulle. Mutta saa siinä seassa näkyä tai kuulua taustalla kaikki mitä on korvista virrannut sisään vuosien varrella...

Punkin ja uuden aallon raikkaus ja vilpittömyys ovat myös olleet tärkeä inspiraationlähde musiikillisella matkallani. Uskon, että sellaista raikkautta oli vanhoissa bändeissäni ja toivon, että sitä olisi myös nykyisessä. En kuitenkaan usko että sellaista raikkautta voi tehdä; sitä voi vaan olla jos tekee musiikkia innostuneesti, inspiroituneesti ja vilpittömästi. Toivotaan että se innostus tarttuisi myös nauhalle korvinkuultavasti...