Mikseri on musiikkiyhteisö,
jossa voit kuunnella, ladata ja arvostella suomalaista musiikkia,
lisätä rajattomasti biisejä, luoda oman artistisivun, kerätä arvosteluja ja faneja
Lähetä pikaviesti
Lisää kaveriksi
LadataanLähetetyt biisikommentit
Yhteensä 393 kommenttia.
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
For whom the bell tolls. Tuo tuulelta kuulostava karjunta alun riffien ja tiluttelun kanssa toimii. Hätäinen on pysähdys introsta säkeeseen, siinä kohdin voisi olla pidempi rakentelu/siirtymä/rumpufilli. Muut osien vaihtelut toimivat paremmin. Rummuissa pellit ovat aika pinnassa, vievätköhän ne soundeja muuten hyvältä takomiselta. Teksti oli hyvää. Pohdiskeleva, symbolinen ja silti sopivan epämääräinen. Onneksi kertosäettä ei toisteltu liikkaa, näin pysyi mielenkiinto siinäkin paremmin yllä. Soolon seesteisyys yllätti ja kolahti, pianolla saattoi olla osuutta asiaan... ja vähän M.Pokoran - Dangerous syntikkasoundilla - on varmasti hyvin yleinen mutta tuo muistui mieleeni. Ja loppu kuin seinään - räjähdys voisi toimia tuossa vaikka onkin klisee tuomionpäivän yhteydessä tai sitten siihen vain hiljaisuutta ja etäistä lintujen laulua. Tämä kyllä iski ihan kympillä, pidin. |
10
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Kitaroista pidin. Melodiat ja riffit kuin Children of Bodomilla mutta "miljoona kertaa" hitaampana. Rumpujen äänenvoimakkuus vaihtelee jonkin verran eri osien kesken, vaikka pellit raikuvat tasaisena. Vokaaleihin riitti näköjään tällä erää yksi säkeistö ja kertosäe. Näissä en tahtonut aluksi huomata eroa - örinää kun ei tule niin usein kuunneltua. Kertsissä oli kuitenkin tarttuvaa melodiaa. Jos tietäisin miten sen saisit paremmin tuotua esille, tienaisin elantoni musiikilla. Hyvä biisi, voisi olla jopa pidempi. |
9
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Hyvää junttausta. Kolahti paremmin kuin ep:n 1.biisi, vaikka siis samaa herkkuahan tämä pääpiirteissään on. Kummallista on makunystyröiden liikehdintä. Kateellisena kuuntelen tuota möyryämistä ja toisaalta virne nousee naamalleni kun kuvittelen vokalistin punoittavan kuin olisi torttua vääntämässä. Mistä tulikin mieleeni, että kun pistätte pystyyn sen pakollisen sivuprojektin, niin laitatte bändille nimeksi Urinal for the Asses. |
10
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Soundit ovat kyllä kohdillaan, vaikka ehkä vähän basson osalta minun laitteillani puuroutuukin. Vokaaleista en myöskään saa selkoa, mutta se on enemmän minun ongelmani. Suurin miinus minulle on, se etten kuule koukkuja joihin voisin jäädä roikkumaan. Ei siis minun makuuni. |
8
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Missä olen kuullut tuon intron melodian aiemmin? Tarttuva se ainakin on. Tipahdin kertosäkeen ensimmäisestä rivistä... Taidanpa luukuttaa tätä huolella seuraavan kerran kun hiillostan kyrsää naapurin grillissä. Hyvä kappale. Ja sanat kauneinta suomea. |
10
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Ihan toimiva sähellys. Mielenkiintoisia kielikuvia käytät. Riffi toimii, myös se kertosäkeen. Kitarasoundi tosin kuulostaa makuuni vähän turhan kevyeltä. Lauluäänesi tuntuu kaipaavan räkäisempää kitarasoundia tai kenties jykevämpää bassoa. Vaikka samassa kompissa pitäytyminen koko kappaleen ajan on monesti ok, niin tässä olisin kaivannut siihen fillejä. Kyllä tätä silti kuunteli ja baarin nurkasta käsin varmasti vielä otollisemmin. |
8
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Pidin aavistuksen tummasta aikuisen naisen äänestä joka Sinulla on. Kertosäkeen viimeisen rivin kanssa kuulosti tulleen kiire ensimmäisellä kerralla. Toisessa säkeessä sama rivi kuulosti paremmin soljuvalta. Taustalaulut toimivat ja niitä käytettiin sopivan hillitysti. Kunpa osaisin upottaa lauluihin yhtä suoran viittauksen vaikutteista, Happoradiota olin myös kuulevinani sanoissa. Jos musiikkiin jotain kaipasin, niin ehkäpä jälkimmäiseen kertosäkeeseen pikkaisen selloa ja/tai viulua taustaväriksi. Hyvä kappale. |
10
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Intron maalailua pohdin pitkään ja mieleeni vain tuli toistuvasti Tool ...taikka Deftones. Nuo rummut ovat tosin astetta säyseämmät. "Deejii" -vinkaus vähän kolmen minuutin jälkeen sai hymyn korviin. Kokonaisuus oli kuin pilvetön, alkusyksyinen, aamu. Auringon vasta kajastaessa taivaanrannan takaa. Näitä CM-biisejäsi jo jokusen kuulleena mieleeni nousi pelonsekainen tuntemus, että olen kommentoinut näin jo aikaisemminkin. Ehkäpä tuo kolmen soittimen kokoonpano kaipaisi vierailevaa instrumenttia seuraavaan maalaukseen, tuomaan uutta väriä. Vaihtoehtoisesti rivakampaa tempoa ja tiiviimpää mittaa voisi myös kokeilla. |
9
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Nyt soi Muse - Knights of Cydonia.. eikun. Vokalisointi oli mielestäni vallan mainiota, mutta pakko on nipottaa sanan vampire ääntämisestä, joka kalskahti korvaan. Hyvä soundi tässä, sellaista bond-värinää sain torvista (vai oliko se joku syntikka joka siellä soi). Kyllä tätä kuuntelee. |
10
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Soundit ovat kyllä rapeat. Kaipasin silti kertosäkeeseen enemmän potkua/nostatusta. Vokalisti ainakin tulkitsee kappaletta, ehkä jopa sanojen kustannuksella... onpahan kuulijan tulkinnalle jätetty tilaa. |
8
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Mystinen nuotiolaulu... sillan alla tynnyritulien lämmössä laulettuna. Sanoitus ja ääni vain toivat tuollaisen mielleyhtymän. |
8
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Kertosäkeen kaksi ensimmäistä riviä ovat kuningasmateriaalia. Ensimmäinen säe oli myös pätevä ja siinä oli ideaa. Harmi, että punainen lanka tuntui katoavan toisessa säkeessä. Tausta oli tylsän tasapaksua, pieni tauko komppiin esim. kertosäkeen alussa, olisi tehnyt hyvää. |
7
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Meno on kyllä letkeää. Ilman tuota miksaushifistelyä tämä kappale hukkuisi tuonne perusbluesrockbiisien loputtomaan suohon. Pitkään pohdin miksi vokalisointi kuulostaa siltä että olen-kuullut-tämän-ennenkin. Ja kappas tuolla vaikutteissahan on Tom Waits. Hänen tuotantoaan tuntematta, tämän kappaleen kähinä vain sai ajatukset juoksemaan kyseiseen suuntaan. Sanoitus tuntui soutavan melko usvaisilla vesillä jättäen tilaa tulkinnalle, mikä on tietysti aina positiivista. Plussaa siitä, ettei kappaletta ole venytetty perinteiseen yli kolmeen ja puoleen minuuttiin. Muuten... käytettiinkö puolentoista minuutin kohdalla huuliharppua vaiko oliko kyseessä sittenkin taustalaulu? |
9
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
|
|
Kaihoisaa mättöä. Äänimaailma miellytti korvia ja kokonaisuus ruokki mieltä, vaikkakin lopun pelleilly sopisi paremmin Bowling For Soupin kaltaiselle yhtyeelle. Näistä neljästä nyt kuuntelemastani tämä oli kyllä paras. Laulussa oli tarttuvuutta ja sanoista sai kuuntelematta selvää. Varsin sovelias levyn päätösraidaksi. |
9
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
|
|
Tämä lähti kunnolla riffillä liikkeelle. Tässä vokalistin sanoistakin saa paremmin selvää kuin noissa vanhemmissa. Ja loppuun vielä yhteislaulua. Kappaleiden nimeämistä kannattaisi mielestäni miettiä, nämä esillä olevien kappaleiden nimet eivät vaikuta hirveän kekseliäiltä. |
8
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
|
|
Menoa kunnon skeittipunkin hengessä. Laulu oli selkeää ja soitanta mallillaan. Valitettavati tästä ei se oma juttu paistanut kirkkaasti, ehkä tämä siis olikin enemmän kunnianosoitus esikuville. |
8
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
|
|
Kivasti potkaistiin käyntiin. Riffi tarttui. Äänet olivat karkeammat, eivätkä kuulostaneet aivan niin tuotetuilta kuin noissa uudemmissa kappaleissanne. Säkeiden sanoista ei tahtonut saada selvää, vaikka ääni olikin vokalistilla hallussa. Rumpali takoo tarkasti. Basson taajudet eivät tässä oikein kuuluneet tai sitten ne tukivat kitaroita yksi yhteen. |
8
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Säröä tuntuu piisaavan, jopa niin että meno tuntuu hieman soraiselta (heh, heh). Rumpujen soundi kuulosti hyvältä. Soolossa vedettiin selvästi tunteella ja se kuulosti sopivan kokonaisuuteen. Äijämeininkiä vokaaleissa. Sanoissa ei ehkä sitten niinkään... tämähän on maansiirtokoneen kuljettajan herkkä rakkauslaulu? Siis vaikka riffi onkin hyvä, niin loppua oli kyllä venytetty liikaa. |
9
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Kitaramelodia, jolla lähdetään liikkeelle, oli hyvä. Lisäinstrumentit (piano, akustinen kitara, syntikka yms.) toivat mukavasti lisäväriä. Pidin tuosta lopun menoa rauhoittavasta säkeestä. Tuplabasari takoo aika erikoisesti pareittain kertosäkeissä (tasaisesti takova "matto" olisi minusta kuulostanut paremmalta). Rakenne ainakin kuulosti poikkeukselliselta tähän perinteiseen säe-kertsi-säe-kertsi-verrattuna. Erityyleillä esitetyillä säkeillä varmasti oli osansa asiaan. Plussaa siitä, ettei kappaleen pituutta oltu väkisin venytetty viiteen minuuttiin. Viihdyin tämän parissa mainiosti. |
9
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
80-lukulainen ameriikan tukkarock kuulostaa hyvin samalta kuin tämä. Vokaalistilla on kieli hallussa. Basisti vetelee varmoin ottein peruskomppeja taustalla. Tuo perusmeininki kuulostaisi olevan tässä se kantava teema, semmoista varman päälle pelaamista. Mikäs siinä kun lopputulos kuulostaa valmiilta radioaaltojen valloitukseen. |
9
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Soundillisesti tämä kyllä eheä kokonaisuus. Kuulosti paikoin siltä kuin kitaristi olisi päättänyt soittaa kaikki suosikkinsa yhdessä kappaleessa - monessa kohtaa ainakin itselleni tuli tunne että olen kuullut tämän ennenkin (CCR?). Mutta tärkeintähän on hauskanpito ja se tästä paistaa kyllä päällimäisenä läpi. Baarimusiikkia parhaimmillaan ja päivänkin voi kyllä aivan mainiosti näin aloittaa. |
9
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Kasarikompilla liikkeelle. Soundeissa on jälleen rujoutta, mutta missä on basso? <- Riffit olivat kyllä hyviä, mutta alapään tukea niihin kaipailin. Soolo oli toimiva. Tälläkään kertaa en sanoista saanut selvää, mutta ne sopivat täyttämään kokonaisuutta paremmin kuin tuossa toisessa kuuntelemassani kappaleessa. Pidin. |
9
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Nuo kovin koneellisilta kuulostavissa rummuissa virvelin mukaantulo pisti aluksi korvaan, mutta komppi ja biisi niiden ympärillä löysivät kuitenkin melko nopeasti yhteisen sävelen. Riffit olivat oikealla tavalla rujot ja soolokin sopi soundiin, mutta koukku tuntui puuttuvan. Vokaaleista on paha sanoa, sellaisia lyhyitä CoB-maisia kuiskauksia olin kuulevinani. Nopeus oli hyvää. Lopetus oli tyly. |
8
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Tanssilavojen suosikki, jonka Tähkämäinen -intro/väliosa varmasti uppoaa kansaan. Laulun melodiasta tuli Rafaelin Enkeli mieleen, laulajan äänessäkin oli samaa sävyä. Sanojen mollivoittoinen esitystapa - vaikka sanoma sinällään oli positiivinen ja jälleen kerran artistin muun tuotannon mukaisesti erittäin kannatettava - ei kuulostanut täysin yhteensopivalta kepeästi askeltavaan musiikkiin. Ehkä Elonkorjuun tunteenpalo puuttui tulkinnasta. Ansiokasta iskelmää tämä kuitenkin on ja jos sitä kerran jaksan kuunnella, niin asioita on tehty oikein. |
10
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Musiikki soi taasen erittäin iloisesti, kyllä tämän Fillarin kappaleeksi tunnistaa. Tarinahan on herkän rakennusmiehen rakkaudentunnustus. Tästä kappaleesta on kyllä käytännön paalutus onneksi varsin kaukana, kepeä musiikki ei sellaista junttausta kestäisi. Soolo kun lähti liikkeelle tuli ikivanha Urheiluruudun tunnari (olikohan Leevi & The Leavingsin Tuhannen Markan Seteli) mieleen. Kertosäe jäi jumittamaan toistona takaraivoon... |
10
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Harmitonta humppaa kantrikitaralla... vai olikohan kyseessä kuitenkin koskettimet. Oli miten oli, mainiota musiikkia, joka näinkin täyteen ahdettuna kuulostaa jopa vähäeleiseltä. Yllätyksekseni näinkin köykäisestä sanomasta voi saada kuunneltavan kappaleen aikaiseksi. Kyky saada hyvälle tuulelle on harvinainen ja arvokas, tässä sitä on. Lallattelen Martti Servon hengessä mukana. |
10
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Tässäpä kiinnostavaa Suomi-iskelmää. Musiikki on letkeää ja omaperäistä, vaikka jotenkin tästä laivaristeilyn pikkutunnit sekä Uuno Espanjassa tulikin mieleen. Sanat kyllä räjäyttivät pankin, aivan mainiota kuunneltavaa. Tässä on nyt se riski, että nämä sanat tulevat mieleen väärässä paikassa ja silloin joutuu taas selittelemään omaa virnuiluaan. |
10
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Varmoilla riffeillä lähdetään liikkeelle. Tuo kantrihenkinen semi-tiluttelu tuossa kertosäkeen jälkeen piristi kappaletta suunnattomasti - pelkona kun oli jämähtäminen vaihto- ja tasavirran aikaansaamien äänten toistamiseen. Rumpali takoo tasaiseen tahtiin ja basisti komppaa mukana, eli rytmiryhmällä homma hallussa. Vokalisti esittää asiansa mallikkaasti. Ensimmäisen säkeen sanastoa silmäilemällä, jonka siis kuulin alkavan sanoilla: "Wild man said..". olisin toivonut kertosäkeeseen enemmän revittelyä. Nyt jäi suurin kliimaksi tuosta kehoituksesta saavuttamatta. Ikä kuului laulajan äänessä sen verran, että voisin kuvitella tässä olevan neljänkymmenen paremmalla puolella olevista yksilöistä koostuva pumppu ja olisiko tässä keski-ikäisyydessä ehkä syy maltillisempaan tulkintaan... Kappaleen kasvaminen kitaroita lisäilemällä oli kuitenkin toteutettu hienosti ja kestoltaanhan tämä on juuri sopivan mittainen. |
8
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Näin tehdään pop/punkkia, joka tarttuu korvaan eikä ärsytä heti toisella kuulemalla (häpeä Good Charlotte). Ja kuten hyvään poppiin kuuluu, melodia on sanomaa tärkeämpää. Ska-komppi toimii ja siihen lisätyt erikoisemmat kosketin/syntikka-efektit toimivat hienosti. Pidin myös siitä, etteivät nämä eturivin instrumentit vieneet tilaa bassolta. Tulin tästä hyvälle tuulelle. Täytyy siis antaa hyvät pisteet. |
10
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Jos kappaleen nimellä todella tarkoitit happikatoa (jossa: "korkeammat elämänmuodot eivät pärjää" -wikipedia) niin voisin helposti kuvitella katselevani 70-lukulaista psykedeelistä taidevideota ameeban uiskentelusta jossain alkuelämän vaiheessa. Kitaroiden kokeellisuuteen nähden bassokuviot olivat kenties turhan konservatiivisia. Uinuvasta temmosta johtuen rumpuihin sopii tuo virvelitön komppi ja tuo rumpujen häivytys pari minuuttia ennen loppua oli kyllä hieno, sillä ensimmäisellä kuuntelulla en sitä edes huomannut kuin vasta aivan lopussa. Kitaroinnissa oli muuten mainiota svengiä ja kovasti olin aistivinani mm. Agentsien Pulliaisen haamun olkapäilläsi. Mukavan unenomainen matka oli tässä jälleen kerran korvien iloksi saatavilla ja matkan pituushan oli mitä sopivin. |
9
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Kitaroilla liikkeelle ja tällä kertaa ei lähdetty puhtaalla voimariffillä liikkeelle. Tarttuvuutta kyllä oli ja kun rummutkin kuulostivat kokonaisuudessaan hyvältä niin ei tästä voi kuin pitää. Kunnon tiluttelusoolokin löytyi pitkän rakentelun jälkeen. Vokalisti äänsi sanat jälleen selkeästi, vaikka toisessa säkeessä tuli monesti kiire. Nyt ymmärtääkseni käsiteltiin yleisimmin olohuoneessa sijaitsevan jumallaatikon valtaa johonkin läheiseen ihmiseen. Mainiota vauhtimetallia. |
9
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Kitaravetoista metalliahan tämä ja hyvällä riffillä lähdettiin liikkeelle. Kakkos(lead) kitaran tiluttelu kertosäkeissä toi mukavasti lisäpirteyttä muuten synkkään kappaleeseen. Rummut olivat aavistuksen tukkoisen kuuloiset, mutta takominen oli kyllä hallussa. Lopusoitto kuitenkin jyräsi mainiosti. Vokalisti kuulostaa ihan hyvältä ja sanat tulevat selkeästi suusta ulos. Sanoissa oli sitä Afrikan aavikon kalmaromantiikkaa. Yhtä a:ta kaipasin kappaleen nimeen, mutta ehkäpä sen poissaoloon on hyvä syy. Kappale kyllä rokkasi ysin edestä. |
9
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Kitarat olivat vahvoja ja riffi mitä mainioin. Rummut takoivat tasaista rytmiä, jonka päälle on hyvä heittää Ministrymäistä puhesoundia. Säkeiden sanomasta en kyllä osaa sanoa kun en mitään ymmärtänyt, mutta hyvältä kuulosti. Tribuutti 50- ja 60-lukujen raamatullisten elokuvien tähdelle on aina kunnoitettava teko. Näin tiivistä ilmaisua tulee harvemmin kuultua. |
9
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
|
|
Espanjalaisella kitaralla varustettu balladi joka saa julmimmankin justiinan silmät kostumaan. Voisi kenties sanoa, että Dirty Club on nyt löytänyt uuden kohteen jota se pyrkii vastakkaisen sukupuolen edustajissa kostuttamaan. Kappale on kyllä upea, en olisi uskonut tästä yhtyeestä irtoavan tällaista. Rosoinen soundi tukee Sniperin kirkasta tulkintaa. Tälle antaisin 11 jos voisin. |
10
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Biisi on kuin tarkoitettu kypsempään ikään ehtineille kolmekymppisille bluesbaarin asiakkaille - yllätykset säästetty toisiin tuotoksiin. Kitaravetoista ja rouheaa, basson kustannuksella, mikä varsinkin kertosäkeissä oli sääli. Rumpali valtasi itselleen kolme ensimmäistä riviä yleisön seasta. Tekstiin nähden vokalistilta olisi voinut toivoa enemmän tunteen paloa jopa yliyrittämisen uhalla. Liikkeen määrää en näin korvakuulolla kyennyt arvioimaan, mutta sitä kenties olisi tilan salliessa voinut olla enemmänkin - olisi soitto voinut kuulostaa eloisammalta. Mutta kyllä tätä silti sujuvasti kuunteli. |
9
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Äänimaisema oli vakuuttavan kuuloista. Kitarat jylläävät voimalla ja useammassa kerroksessa. Tosin syöden hieman basson ja rumpujen reviiriä. Säkeiden rytmikkyydestä tuli mieleen Coal Chamber. Loppuvaiheen rauhallisempi sooloriffittely kuulosti kyllä hyvältä, mutta jostakin syystä olisin itse kaivannut nopeampaa lähestymistapaa siihen kohtaan. Vokalistit painelivat monipuolisesti menemään. Energiaa siis on reippaasti, mutta sanomasta en tiedä, kun sanat menivät säännönmukaisesti ohi korvien. Silti, biisi rokkasi. |
8
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
|
|
Villin lännen meininkiä Moskovan yössä. Soitto raikaa ja yleisö nauttii. Biisi itsessään oli tuttua Dirty Club tuotantoa. Nyt myös arvon herra Sniper on löytänyt itselleen oikeanlaisen kolaamattoman mikrofonin. Voin jo sieluni silmin nähdä kuinka Dick suorittaa loikan päälavalta kymmenien metrien päässä olevaan yleisömereen viimeisen kertosäkeen alkaessa - loikka tosin jää lyhyeksi ja huonostihan siinä käy. Tämä selittäisi sen miksi laulajasankarimme pääsi aivan omiin korkeuksiinsa. Hyvä livetaltiointi ansaitsee hyvät pisteet. |
10
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Tässäpä on tuho siirtynyt monimutkaisempaan kappaleen rakenteluun. Vauhdikasta, jossa nuo säkeet ovat rytmillisesti erikoisesti nykiviä. Loppuosassa lähdettiin mielekkäästi hakemaan painostavampaa tunnelmaa mehukkaalla riffillä, johon nuo taustalla kuuluvat karjahdukset sopivat mainiosti. Soittohan on mitä mainiointa ja äänenjälkikin on saatu studiossa upeaksi. Vokalisti möngert...mörisee jotain mikä ei ilmeisesti kuulukaan minun korvilleni. Ei mitään vikaa muuten, mutta en oikein sanoista siis saanut selkoa. Selkeästi kappale joka vaatii useamman kuuntelun auetakseen. |
9
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Varsin rauhallisesti lähti kappale liikkeelle. Mutta nuo nykivät riffit tekivät kappaleelle terää. Toisen säkeen jälkeinen melodinen kitarointi oli kuin viimeisimmältä SOAD albumilta. Vokalisointi oli möreää, vaikka joissakin kohdin (because you can, ensimmäisessä säkeessä) olisi voinut toinenkin otto olla tarpeen. Sanoista paistoi minun silmiini jonkinasteinen kritiikki valvovaa silmää kohtaan. Rummut jäivät auttamatta kahden voimakkaan ilmaisun jalkoihin. Muuten erittäin maisemallisia kappaleita vääntävä sikki-6 osaa kyllä rokatakin - vaikka energiaa tämä olisi kaivannut (tuplabasaria, erilaista virvelikomppia?). Tuotanto toimii ja siitä iso käsi, eli taattua laattua ilman sen suurempia yllätystekijöitä. |
9
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Tämä on kyllä niin radioystävällistä... mutta silti epäkaupallisuuden leima loistaa kirkkaana. Instrumentit ovat hyvässä suomi-iskelmätasapainossa ja meno on mukavaa kun kesäyössä ratsastan/ajan kohti aamuaurinkoa. Laulajan aavistuksen angstinen ääni soi myös kauniisti. Sanat soivat myös kaihoisassa tarinassaan mainiosti - minulle tämä oli kuunneltava kappale, ei mukanalaulettava. Musiikissa on muuten paljon samaa kuin Maj Karmassa (Sodankylä), vokalisti vain ei ole yhtä möreä. Tykästyin silti. |
9
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Kitarat vahvat ja riffit vauhdikkaita. Soolon akustinen kitara oli mehukkaasti virkeän poikkeava. Rummut takoivat tasaisen tappavaa rockrytmiä. Vokalisti kuulostaa selkeältä, mutta ääni olisi kaivannut säkeissä hetkittäin (esim. tärkeiden sanojen kohdalla) jotakin lisäpotkua. Kertosäkeet kuulostivat hänen osaltaan hyviltä. Muutenkin tuo tasavakaa sanojen latominen miellytti korvaa. Kappale on menevä, mutta hiomista olisi soitinten äänimäärässä joka lähinnä laulun kuuluessa on kovin vaisu. Yhdeksikkö tulee studiohiomisen puutteesta huolimatta. |
9
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Musiikki kuulostaa jälleen mainiolta, on terävää kitarasoundia ja vahvoja rumpuja tasaisella poljennolla. Studiopuolella on tehty mainiota työtä. Vokalisti(t) örisevät onnesta soikeina ja onhan tuo kertosäkeen lausahdus aika hervoton ja perhanan tarttuva sellainen. Riffien puolelta tähän voisin ehkä löytää yhtäläisyyksiä aikaisemminkin mainittuun Static-X:n ja tokihan tämä käy niille jotka tykkäävät discometallista ilman sitä discoa. Iso käsi vielä tiiviistä toteutuksesta. Tykästyin vaikka säkeiden sanoma jäi vielä jonnekin kaiuttimien ja korvien väliselle alueelle. |
9
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Lumilautapunkkiahan tämä on. Soitto toimii mallikkaasti ja kappaleen rakenne on mukavasti rikkonainen. Vokalistilla on aina välillä hassu tapa ääntää sanoja, mutta sanomassa on ideoitakin - vaikka hieman hätäisesti rykäistyltä kaikki kuulostikin, ehkä jopa lennossa keksityltä. Ei hullumpaa. |
8
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Yllättävän monimuotoista soittoa näinkin lyhyeen rykäisyyn ja hyvältähän tämäkin kuulosti, eli studiossa on hallittu hommat. Selittelmätön sanoitus jätti ihmetyksen, muttei suuremmalti motivoinut ajattelemaan. Jotenkin tästä paistoi sellainen mahdoton meuhkaamisen meininki ilman suurempaa punaista lankaa. En lämmennyt. |
7
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Menoa ja meinkiä, kuten tässä tyylissä yleensäkin. Hieman tuhnuinen soundi soittimissa, mutta vokaalit ovat kirkkaat. Sanoma tulee selväksi, mutta jotenkin tämä tuntui vakavahenkisemmältä kuin mitä odotin. |
7
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Intro oli piristävästi kitarattomana hyvä, ja kitaroista lähti varsinkin säkeissä hyvää riffittelyä. Tässä on parempi kokonaissoundi kuin tuossa ...superman-kappaleessa, vaikkakin nyt sanoma jäi hämärämmäksi. Tiivis ilmaisu miellytti myös korvia. |
8
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Ripeä melodiakitara alussa oli mukavan puhdas ja sopiva vastakohta kertosäkeessä soineelle riffille. Juuri kun ajattelin, että lapsekkaan vauhdikas rumpukomppi kaipaisi vaihtelua niin jokos sieltä jo se kertosäe pärähtikin eetteriin. Ja millainen kertosäe! Oli pakko hyppiä pitkin seiniä. Soolo oli kappaleen tunnelmaan sopiva, mielekästä kuunneltavaa ja erittäin onnistunut. Laulaja veti osansa hienosti, ääni toimii ja ulosanti on selkeää. Ripeästi pääsi kappale loppuun, hyvän kappaleen merkki kun musiikki tuntuu loppuvan liian pian. Kaupallinen taso on aivan vieressä. |
10
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Kappale ei tunnu lähtevään missään vaiheessa liikkeelle, siinä mielessä aika mielenkiintoinen balladi. Soitto etenee silti mukavasti ja rumpalin virvelissä on voimaa. Vokalisti kuulostaa tässä jopa vielä voimakkaammin ohrapirtelön vahvistamalta kuin tuossa toisessa kappaleessa. Tämä tuntui jäävän vähän vajaaksi, vaikka tuo erilainen lähestymistapa voimaballadeihin olikin positiivista. |
8
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Veikeä riffi heti alussa. Soittajat hoitivat hommansa siten, että biisiä oli mukava kuunnella. Kappaleen tempo tuntui heittelehtivän melko reippaasti - jopa tahtien sisällä. Kappale vaikuttikin siksi eläväiseltä. Vokalistin humalan aste saattoi kuulua paikoitellen hänen äänessään tai kenties kertosäe oli tarkoituksellisesti tuon kuuloinen. Lopun sanoissa I am the hatred, I am the world inside, olisin voinut melkein kuulla I am an antichrist, I am an anarchist tyylistä esittämistä. Energinen rykäisy tämä kyllä oli. |
9
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Samaa eriskummallista on tämäkin, mutta nyt rumpujen ryydittämänä. Laulu on muokattu putkimaiseksi ja se sai aikaan Coldplaymäistä ääntä - jonkun verran ääni löi yli ja se kuulosti häiritsevältä. Kappale rakentui hieman edetessään, mikä on aina positiivista. Tuntuisi yhtyeen pyrkimykset olevan taiderokin puolella. Eli Radioheadin ystävät löytänevät tästä paremmin kiinnostavia piirteitä. |
8
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Mitä ihmettä tämä oikein on? Mies vonkaa kuin kolli kadulla - hieman Humanemaista äänensävyä olin kuulevani. Kitarointi on kyllä niin pillerihöyryssä vedetyn kuuloista että oksat pois. Äkkiseltään soitanta kuulosti aika yksiuloitteiselta. Tämä meni sen verran yli hilserajan, että en osaa mitään tämän rakentavampaa sanoa. |
7
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Kiva riffi heti alkuun ja siitä se suoraviivainen mättö jatkoi matkaansa. Laulu erittäin kuunneltavassa muodossa. Soittimet ja laulu kuuluivat selkeästi eli äänentasot ovat kohdillaan. Kappale ei tällä kertaa puhutellut. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Jälleen riffillä liikkeelle. Nyt vain nopeana - tosin ajoittainen rumpujen rauhallinen komppi teki hyvää. Sanoissa oli kuultavissa kankeampi englannin taivuttaminen. Se mikä ääntämisessä hävittiin otettiin rokkaamisessa helposti takaisin. |
9
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Soitto toimii, sopivan suoraviivaista ja vihaista menoa. Johtavakitara veti oman osansa hienosti rautalankaosastolla. Sanat olivat ensiluokkaiset ja kun vokalisointi saavutti oikeanlaisen tunnetason on laulajan esitys suorastaan hieno. Mainio biisi kertakaikkiaan. |
10
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Parisuhde päättyy ja päätyy kappaleeksi. Rankkuutta en tästä ihan heti kuullut, mutta muutaman kuuntelun jälkeen alkoi kappale aueta - kappaleen aloitus tosin yrittää kovasti pilata kappaleen vakavuutta. Vauhdikasta menoa viideksi minuutiksi. Ääntä rikkova huutaminen ei välttämättä sovi laulajanne äänelle, vaikka se kuulostaakin raa'alta. Laulamisessa ei kuitenkaan muuten ole mitään vikaa. |
8
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Kiva introriffi. Onnistuneen kuuloinen biisi, pidin tästä. Sanat olivat mainiot. Lauluäänen värissä on jotain yhteistä Egotripin kanssa. |
10
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
|
|
Intron jälkeen sydän melkein pakahtui kun odotettua mahtipontista hypetystä ei musiikki aivan kyennyt täyttämään. Melankolia soi kyllä hienosti. Soolossa tuntuisi maistuvan tiluttelu enemmän kuin punainen lanka. Soitto kuulostaa kyllä hyvältä, kuten yhtyeen aikaisemmissakin tuotoksissa on tapana ollut. Äänityksen taso on siis mitä mainioin ja instrumentit ovat selkeästi kuultavissa. Nyt oli dick saatu sidottua paikoilleen, eikä äänityksessä kuulunut epämääräisiä kolahduksia. Vokalisti kyllä yritti, mutta nyt kuulosti siltä, kuin jokin estäisi miestä/poikaa antamasta kaikkeaan, ehkäpä enemmän miestä/elämää ääneen niin aavistuksen parempi tulisi. Taustalaulu kertosäkeessä on tunnelmaa mukailevasti onnistuneen haikea. Mainio biisi, joka kantaa kestonsa yllättävänkin hyvin. |
9
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Kantria Kansalle. Musiikki ja sanat ovat aivan eri maailmoista, mutta kokonaisuus toimii. Laulaja esittää asiansa selkeästi, mutta silti sopivasti väristäen ja pienellä pilkkeellä silmäkulmassa - sanojensa puolesta varsinkin. Tunteiden tulkkauksessa tämä esitys ei vielä loista. Kappaleen loppu onkin sitten lainattu Crashin Big Ass Love kappaleeseen. |
9
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Suoraviivaista. Sanoissa sama suoraviivainen asenne tuntuu jatkuvan ja mikä hienointa homma kuulostaa pahuksen hyvältä, jopa harvoin onnistuneelta kuulostavat kirosanat. Vokalistin äänessä on nykyisellään samaa sointia kuin yhtyeen A vokalistilla. Mainiota. |
10
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Nopeata punkkenrollia. Soitto on uomissaan ja se kuuluu. Nyt myös vokaaleilla on oma paikkansa. Kertosäe soi mallikkaasti. Tämä on juuri sitä, mikä skeittaus- ja lumilautailuelokuvissa soi taustalla. |
9
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Soittimet ovat löytäneet paikkansa ääniavaruudessa. Kappaletta kuunnellessa tuli mieleen, että tämä olisi tehty ilman selkeää alkuperäisideaa suoraan lennossa. Onhan tämä kuitenkin kiinnostava, sillä laulun ja soitannan yhteistyön hedelmänä säkeet ovat riittävän erilaisia kertosäkeisiin verrattuna ja pitävät kappaletta liikkeellä ilman tekohengitystä. Hyvä biisi. |
10
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Soitannaltaan iloinen ralli, vaikka laulajan ääni onkin välillä melko syyttävä - etenkin säkeissä. Musiikki on hyvässä tasapainossa. Tämän kappaleen tahtiin on mukava notkua. |
9
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Tasaisen varmaa ja laadukasta äänijälkeä. Intro oli omituisuudessaan tuttua Mind's Pressures materiaalia. Ja mikäli kuulin oikein, käytössä olleet bongorummut ovat aika erikoinen soitin tässä yhteydessä. Laulussa on vihaa ja herkkyyttä, eikä taustalaulajissakaan ole mitään vikaa. Mutta tämä kuulosti jotenkin kovin tutulta riffien ja muun soitannan osalta, se kuningaskoukuttaja tästä puuttui. |
9
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Intro lähti hyvin turvallisella ja tutunoloisella kitarasoundilla liikkeelle. Leikittelevä väliosa intron ja runttaamisen välissä oli miellyttävä uusi tuttavuus, vaikka kKliseitä kaipaavaa mieltä hieman häiritsi se, että rauhallisen osan jälkeen ei heti alkanut jyrääminen vaan että sitä rakennettiin pikkuhiljaa. Mutta kyllä ne riffit olivatkin maukkaita ja voimakkaat kitaravallit aivan puhdasta amerikkaa. Ohuehkossa rumpusoundissa oli jotain hyvin suomalaista. Vokaaleita luulin aluksi soolokitaraksi. Lopussa toistui tekijälleen ominainen haikea poistuminen. Korvia ja niskalihaksia miellyttävä kappale, joka vain paranee kuuntelemalla. |
10
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Riffit on ainakin hyviä, niskaa oikein pakottaa. Meno oli kyllä kaikilla tasoilla tymäkkää ja siitä kunnia soittajille. Soolo sopi kappaleeseen mainiosti ja kuulosti upealta. Laulussa on kappaleen tapaan vaihtelua ja monimuotoisuutta eikä kokonaisuus päässyt puuduttamaan missään vaiheessa. Laadukasta jälkeä on tämäkin. Kyllä tämä kympin ansaitsee - ansaitsisi jo pelkästä kappaleen nimestä. |
10
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Riffi lähti hyvin käyntiin ja kitarathan tässä pääosassa ovat. Rumpukapuloiden käyttäjä tekee myös hommansa pätevästi, eikä bassosta ole pahaa sanottavaa. Vaihtelevia osioita kappaleessa on riittämiin. Äijä ärjyy mikrofoniin, kunhan palopuheiltaan kerkeää. Sanoissa olin kuulevinani elämänmyönteistä sanomaa, vaikka teksti olikin veren ja vallanhimon täyttämää. Pätevä paketti. |
10
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Vauhdikasta humppaa, jossa kuulostaisi olevan hyvä tasapaino eri instrumenttien kanssa. Taidokasta soittamista, joka miellytti korvaa. Vokalisti on tässäkin tämä vahvasti tulkitseva tangokuningas, jolta onnistuu myös riuskempi sanojen sylkeminen. Sanoista en tosin mitään järkevää irti saanut, mutta haitanneeko tuo. Hyvältä kaikki kuitenkin kuulosti. |
10
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Vihaisesti riuhdotaan menemään. Musiikki toimii ja soolokin kuulosti mainiolta. Vokalistin esitys ei mielestäni vastaa täysin soiton vihaisuutta ja sanojen tuskaisuutta. Yritystä kuitenkin oli aivan riittävästi. |
8
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Tässäpä kappale, jolla alamaailman metallipäiden pitäisi kääntyä. Riffit ovat jälleen herkullisia, muiden soittajien tuottaessa ääntä taustalla. Säkeiden kitaravinguttelu oli veikeää. Kolmen minuutin kohdalla tuli mukavan hiljainen osuus tekemään kappaleesta aavistuksen moniulotteisemman. Vahvaa, jopa eläimellistä laulua, jossa ei ole tietoakaan hauraudesta. Pidin kappaleen lopetuksesta. Hiukan tasapaksua, mutta menettelevää metallia. |
8
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Alun veikeä intro oli hieno. Soitossa oli menoa ja melskettä oikein kunnolla, siitä iso käsi soittajille. Säkeiden lausunta oli myös mainiota. Kertosäkeiden vihaisessa laulussa jokin ei minusta toiminut riffien kanssa yhteen ja siksi kyseinen osuus kuulosti irralliselta. Tämä erottui tässä joukkiossa kuitenkin edukseen. |
9
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Runttaa kyllä kunnolla ja introssa soi jopa melodinen kitara. Muuten kappale olikin kovin tasapaksua puuroa, tuntui siltä että basso, kitarat ja rummut halusivat kaikki kuulua koko kappaleen ajan. Yhteislaulu kuulosti hienolta ja vokalisoinnissa oli parhaimmillaan todella riipaiseva tunnelma - laulu olikin mielestäni kappaleen vahvin osa. |
8
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Takomalla tämä lähti liikkeelle. Riffit olivat jälleen tarttuvia. Laadukasta jälkeä muiltakin instrumentalisteilta. Erityisesti säkeiden soitossa oli hienosti nykivä meno. Lopun usvainen urku nosti kappaleen loppua ennakoivan haikeuden selkäpiihin. Vokalisoinnissa oli sitä vihaa, kiukkua ja katumusta, jota on tältä yhtyeeltä kuultu ennenkin. |
9
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
|
|
Kitarointi kuulosti mainiolta ja riffit olivat kirkkaita ja tekivät kappaleesta positiivisen kokonaisuuden. Rumpukomppia elävöitettiin yksinkertaisesti mutta mukavasti. Kolme minuuttia olisi minusta tosin riittänyt tälle, eli pientä tiivistämistä voi tehdä jos siltä tuntuu. Mallikas tuotos kaiken kaikkiaan. |
9
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Positiivista energiaa pursuaa tästä kilkattavast teoksesta. Huumoria en tästä osaa löytää, mutta kaipa sitäkin seassa oli. Jos 80-luvulla olisi tehty sivuttaissuuntaan scrollaava räiskintäpeli, jossa vapautetaan Irak, tämä olisi soinut pelissä taustalla. Ihan jees. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Tiivis kappale kyllä, mutta jostakin syystä kuunteleminen tuntuu vievän enemmän aikaa kuin mitä kappaleen läpivieminen vaatisi. Instrumentalistit hoitavat leiviskänsä tyylikkäästi koko kappaleen ajan. Mutta mikäs basso humisee säkeissä? Sanat ja laulu olivat jälleen onnistuneet. Toimiva biisi, sille hyvä numero. |
10
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Kertosäkeessä oli hieno yhteislaulumeininki. Säkeissä laulajaa en tahtonut kuulla. Soitto eteni mainiosti basson ja rumpujen johdolla. Kitarakin sentään soi siellä jossakin. Tämä jätti vähän ristiriitaisen tunnelman, kertosäe oli mitä mainioin ja nosti hymyn huulille, mutta vaisut ja anteeksipyytelevät säkeistöt vetivät hymyn takaisin (koko kappale vaan samalla erinomaisella yhteislaululla niin ehkäpä homma toimisi paremmin). |
8
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Rokkiperinteitä kunnioittava ralli. Sointi on kokonaisuudessaan mainiota, vaikka soolokitarointi etenikin laiskahkosti. Musiikki toimisi radiossakin erinomaisesti. Vokalistilla on äänessään kyllä karismaa, jolla luulisi levy-yhtiöpamppujenkin heräävän. Sanoituksessa lauserakenteet ovat yhtyeelle tutunoloisen häilyvät ja kerronnassa on kovin jakomielinen meininki. Tiukkaa menoa. |
9
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Riffit olivat parhaimmillaan koukuttavia ja soivat tanakasti, mutta niitä koukuttavimpia riffejä (2:00 ->) selvästi säästeltiin. Meno oli vauhdikasta, mutta kun ei kolahda niin ei kolahda. Myöskään tuo örinälaulanta ei nyt iskenyt. Äänityksessä oli kuitenkin saatu laadukasta jälkeä aikaiseksi ja soittamisessa oli kokonaisvaltaisesti selkeä tekemisen meininki. |
8
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Nopeampi - jopa punkmainen - rykäisy, jossa oli pyhältä vihalta lainattua ideaa. Kitarointi toimii riffeissä mainiosti, mutta soolossa oli pikkaisen yliyrittämisen makua. Rumpalin takoma peruskomppi kuulosti yllättävän tanskalaisella tavalla piristävältä. Vokalistin ääni sai äristä tässä oikein kunnolla. Tiukkaa vääntöä. |
9
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Konemetallia lienee tämä. Soundi on hyvällä tavalla persoonallista. Edestakaisin junnaava perusriffi teki vaikutuksen ja oli tarttuva. Musiikki herätti siis mielenkiinnon äänimaisemansa osalta ja sitä olisikin ollut mielekkäämpää kuunnella, jos vokalisti ei olisi ollut niin dominoiva kuin nyt. Sinällään huvittavaa että kuiskaavat vokaalit peittävät kaiken musiikin alleen - ehkä tätä oli tavoiteltukin, mutta minua kyseinen ratkaisu ei sytyttänyt. |
8
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
|
|
Punkkia autotallista. Vauhtia oli tässä kyllä riittävästi ja meno oli suoraviivaista. Kappaleen hieno sanoma jäi kuulematta, kun sanoja ei tahdo tahdonvoimallakaan saada eroamaan muusta musiikkimassasta, sama ossi siellä kuitenkin mesoaa kuin noissa muissa kappaleissanne. Energisyys ja vauhti tekivät vaikutuksen. |
8
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Nyt kuulostaa laulaja hyvältä, vinkaisut ja voihkaisut toivat paljon hyvää esitykseen. Musiikki on jälleen erittäin matalataajuista, kuten artistin tuotannolla on tähän asti ollut tapana olla, mutta nyt kappaleeseen oli saatu muutakin kuin rumpua ja bassoa, mikä oli ehdottomasti kappaleelle hyväksi. Sanoitus oli suorasukaista ja vakavahenkistä, eikä se jättänyt kuulijalle paljoakaan mahdollisuutta omaan tulkintaan. (...mutta jos sana barbie korvattaisiin sanalla father, niin johan kappaleen alku saisi uusia ulottuvuuksia.) Tästäkin huolimatta kappale oli kiinnostava ja kuunneltava ja ansaitsi mielestäni ysin - vaikkei artisti numeroita kaipaakaan. |
9
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Tässä haastetaan kommenttiringin käyttäjän kuuntelukestävyyttä oikein urakalla. Kappale perustui mielestäni pistäviin ja konemaisiin elementteihin, joita mukana olleet heleät ja kauniit äänet yrittivät jatkuvasti rumentaa. Tämä ei tehnyt hyvää kokonaisuudelle, joka minusta ei tiennyt mistä on tulossa tai minne on menossa. Viimeinen minuutti tosin oli jo melko hyvää yhtenäistä äänijälkeä. En päässyt jyvälle, joten numeroa en yritä edes antaa. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Riffit soivat jylhästi ja studiorummut takovat tanakasti. Vokalistikin vetää oman tonttinsa ilman murheita. Ho-ho-hoo joulupukki toi lisää värinää kappaleeseen. Jotta kappaleen kliseinen hiljenevä lopetus olisi täydellinen, sen olisi voimistuttava ainakin kertaalleen ennen viimeistä hiljentymistä - tämä oli vain minun mielipiteeni. Mutta näistä nyt kuulluista kappaleistanne tämä vaikutti parhaimmalta. |
8
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Musiikki rokkaa kunnolla kantrin ja kasarisyntikoiden antaessa oman lisämausteensa. Herra vokalisti kuulostaa itseltään, eikä miltään lainaääneltä. Sanoissa ilmeni kappaleen sanoma ilman minkäänlaisia kommervenkkejä tai kikkailua, mikä on sopivaa kun kyseessä on suoraviivaista rokkenrollia. Hyvä Riku ja Cojones (Kivekset) -yhtyeen tuotos. |
9
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Seitkyt-luku tuntui tässä kovasti olevan voimissaan. Kitara ja bassot jäivät varjoon, kun rummut - kuin suoraan autotallista - alkoivat takomaan kunnolla. Vokalisoinnissa oli hyvin ozzymaisia sävyjä. Hämäävän rauhallinen biisi, johon en oikein päässyt sisälle. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Musiikki raikaa ja kappale etenee vauhdikkaasti ilman sen suurempaa tarttuvuutta. Voiko englanniksi laulaminen kuulostaa oikeasti näin vaikealta. Sanoista saa kyllä selvää, mutta esitys on niin kovin väkinäistä. Sanoja sanojen perään - ilmeisesti omasta surkeudesta, en tällä kertaa ymmärtänyt. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Soitto kuulostaa siltä, että studiossa on tiedetty mitä pitäisi tehdä. Laulaja puolestaan kuulosti vihaiselta ja jännittyneeltä kuin viulunkieli, mikä oli hassua. Kritisointiinhan kappaleessa muiden ihmisten vihamielisyyttäkin. Lisäksi - Missä on kappaleen koukku? |
7
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Tässä oli menoa ja yritystä kohti tarttuvaa muotipunkkia. Intron riffi oli hauska ja musiikki toimii. Sanat olivat sopivasti ylirankkoja, jotta ne sopivat kappaleeseen. Vokalisointia olisi voinut selkeyttää, sillä sanoista en saanut juurikaan selvää ilman silmieni edessä ollutta tekstiä. Tiukka biisi, joka olisi kaivannut rennompaa suusanallista ilmaisua. |
8
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Intro oli todellinen nappisuoritus. Kappaleessa oli muutenkin virtaa riittävästi ja siitä soittajille plussat. Vokalistilla oli jopa niin kova kiire, että osa sanoista ei ehtinyt kunnolla tulla ulos suusta, kun oli jo seuraavan vuoro ilmaantua. Sanoituksessa oli hyviäkin oivalluksia ja luettuna tulos oli kuin runoutta - valitettavasti kuultuna näin ei aivan ollut. Näistä uusista kappaleistanne tämä oli mielestäni paras. |
9
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Aiheesta olisi saanut enemmänkin irti. Ainakin ajallisesti. Sanoma ei tunnu toimivan musiikin kanssa kovinkaan hyvin, vaikka ajatus onkin hyvä ja kannatettava. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Tunnelmallinen pianollinen lovemetallinen heviballadi. Tässä on sitä persoonallista, mutta niin tutunoloista otetta. Syntikointi oli nyt myös kauttaaltaan erinomaista. Kertosäkeen vokaalituplaukset toimivat mainiosti. Jokin tässä kappaleessa pääsi ihon alle ja nosti karvat pystyyn, siksi siis kymppi. |
10
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Soitto toimii ja laulu on taidokasta. Tuplabasarit tekivät kappaleelle hyvää. Jousiosuus sopi kappaleeseen kuin nenä päähän, vaikka loppuikin kuin seinään. Biisi toimi siis erittäin mallikkaasti, mutta tämä ei nyt tunnu iskevän sitten millään. |
8
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Erittäin syntikkavetoista poprokkia. Soitto kulkee kaikinpuolin mukavasti. Rauhallisissa kohdissa (joissa myös rummut soivat) jokin tekee äänistä kovin teräviä, mikä minusta tekee hallaa kokonaisuudelle. Vokalisti on pätevä ja oikealla tavalla persoonallinen. Tunteisiin pyritään vetoamaan voimakkaasti ja siinä onnistutaankin. |
9
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Kappaleen nimi kuin suoraan himmelin tai rasmusnallen albumilta, mutta soitto ehtaa 80-lukua (niinkuin minä siitä jotain tietäisin). Kappale etenee jouhevasti ja laulu on tutun taattua laatua. Säkeessä käytetty rumpukomppi oli onnistuneesti tavallisesta poikkeava. Vauhdikas kappale, joka voisi helposti olla jopa se Läpimurtohitti. Iso käsi ja täysi kymppi. |
10
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Laulaja on hyvä siitä ei pääse mihinkään. Kappaleesta puuttuu musiikillinen koukku, vaikka yhteislaulantaan tämä pakottaakin. Musiikki toimii kuitenkin enimmäkseen erinomaisesti. Syntikka sen sijaan kilkattaessaan kuulostaa aivan eksyneeltä, mutta onneksi tätä ei tapahdu kauhean useasti - lähinnä ensimmäisen säkeen loppupuolella. |
9
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
|
|
Hommatkaa hyvänen aika joku kannattelemaan sitä jormaa tai mikkiä, koska Dickille tuottaa selviä vaikeuksia sekä laulaa että käsitellä mikrofonia yhtä aikaa. Riffittely onnistui ja kun rummut sekä basso toimivat mainiosti, niin musiikissa ei ollut mitään suuremmin vialla - paras terä vain puuttui. Soolokitara oli kovin krapulaisen kuuloinen. Vähän vaisu veisu oli tämä, mutta eihän sitä aina voi pankkia räjäyttää. |
8
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Rumpuvetoinen rokki raikaa ja upeasti raikaakin. Musiikki on erittäin ison rahan - hyvän sellaisen - kuuloista. Vokalisti hallitsee äänensä jo pätevän oloinen esityksessään. Aluksi hänen äänessään tosin ärsytti geneerisen poikabändilaulajan soundi, mutta pääsin tuosta tunteesta nopeasti yli. Sanat ovat metaforien kyllästämää kaukaisuuteen katsastelevaa sanojen sinfoniaa suurella sydämellä pakottaen ajatuksen juoksentelemaan pitkin kaupungin hylkäämiä syrjäkatuja. Erinomainen biisi, jolle on nyt pakko antaa kymppi. |
10
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Intro oli hyvä ja yksinkertainen, biisi saatiin näin vahvasti liikkeelle. Rumpali teki vakuuttavaa jälkeä takomisellaan. Kitaristikin vingutteli kiitettävästi, mutta vain kovin hiljaa - varovasti jopa. Vokalisti hallitsi sankarihevinsä, Kilpi kuulostaa lähes samalta. Sanoissa oli kyllä kielikuvia ja tarina kylmyyden henkilöitymisestä oli varsin mielenkiintoinen, mutta varsinainen koukku jäi mielestäni puuttumaan. Etenkin kertosäkeeseen olisin sellaista kaivannut. Mutta sointi on kyllä erittäin hyvällä mallilla, joten... |
9
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Musiikki rokkaa kunnialla, kuten pitääkin. Soittajille plussat siitä. Soolo oli kuin lainattu jostakin, mutta sehän tarkoittaa vain sitä, että kyseessä on pahuksen hyvä ZZoolo. Laulaja oli voimaakkaasti tummalla äänellään pinnassa ja homma toimii. Tärkeitä yhteyskunnallisia huomioita oli sanoissa. Tämän jälkeen puuttu kappale vain "GSI Kadett"-miehiltä. |
10
|
|
