Mikseri on musiikkiyhteisö,
jossa voit kuunnella, ladata ja arvostella suomalaista musiikkia,
lisätä rajattomasti biisejä, luoda oman artistisivun, kerätä arvosteluja ja faneja
Lähetä pikaviesti
Lisää kaveriksi
LadataanLähetetyt biisikommentit
Yhteensä 21 kommenttia.
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Tämä toimi hyvin tuohon nimeen yhdistettynä. Sellaista epätoivoisen rynnäkön fiilistä hieman välillä, ja muuten sitten kai jotain suunnitteluvaihetta. Sellainen mielikuva tuli itselle. Vähän sellaista Supreme Commander -menoa tulee tästä mieleen, kun huomaa että vihulaisella on Salvation. Toimiva toteutus siis, itselle ainakin. Hyvä melodia 'kertosäkeessä' ja tuossa perusjunttausosiossakin on mukavasti melodisuutta. Tuo liidi vaikuttaa jotenkin ylikompressoidulta minusta, se hieman häiritsee. Tuo alun liidi siis. Loppubiisissä se istuu kyllä jo paremmin mukaan noiden muiden säröisten elementtien kanssa, mutta jää häiritsemään hieman silti. Panin myös merkille, että aika monissa biiseissä, kuten tässäkin, oli side-chain -kompressointia käytetty vapaalla kädellä. Se alkaa kuulostaa minusta hieman puuduttavalta, jos se iskee silmille selvästi monessa biisissä. Siksi tuota liidiäkin tässä minusta olisi voinut vähemmän side-chainata. Muuten en keksi valittamista. Saundit ovat hyvät. Mietin aluksi että basari olisi voinut olla jollain tapaa hieman jykevämpi, mutta toisaalta tuo menee hyvin myös. Hieman puuroista tuntuisi olevan bassoalueella, tai sitten en vaan tykkää enää nykyään bassosta kun kaikki biisit kuulostavat paremmilta hinoisella bassoleikkauksella... Mutta ehkä hieman selkiyttäisi, jos koettaisi erotella basso-osuuksia omille taajuuksilleen. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Tasot ovat omaan makuuni hieman vinksallaan. Basari on aivan liian kovalla. Jos laittaa volyymin niin, että basari on sopivasti, niin kuuluu vaan tosi epämääräisesti jotain muuta. Niinpä väänsinkin Winampin EQ:sta 60hz kohdilta -12dB. Ah, paljon parempi. Basari on tosin myös liian kova miun makuun, siis saundiltaan. Jotenkin se ei miusta hyvin istu tähän muuhun aika kevyeen biisiin. Virvelissä on mukavaa suuruutta ja lätsähdystä, ehkä hitusen verran reverbiä enemmän, niin päästäisiin jonkinlaiseen suureelliseen trance-fiilikseen paremmin. Muuten saundit ovat aika hyvin kohdillaan. Ainoa poikkeus ehkä tuo kitarantapainen tuossa kahden minuutin suvannossa. En saa sitä istumaan mitenkään tähän. Siinäkin tosin syynä voi olla volyymi. Hieman hiljemmalla ja taustemmalla se varmaan toimisi paremmin. Ehkä hieman alapäätä leikkaamallakin voisi saavuttaa sellaista keveyttä, että sopisi paremmin. Sitä lukuunottamatta saundit toimivat hyvin. Mukavan nosteellista ja suurta. Kuten itsekin totesit, kliseistä hieman, mutta ei pääse häiritsemään. Ainoa basarin lisäksi, joka varsinaisesti pääsee häiritsemään, on tuo melodia. Tai ei se varsinaisesti häiritse, mutta se ei kestä minulla kovin montaa kuuntelua ja kun se ei ole erityisen hyvä, niin se alkaa häiritä. Ja kun siihen ei tule oikeastaan muutoksia missään vaiheessa. Mutta tämä siis johtuu ainoastaan luultavasti siitä, että en tykkää siitä. Jos se olisi miun mielestä tiukka melodia, voisin tietysti kuunnella sitä vaikka kuinka monta kertaa putkeen. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Rumpalilla ei taida olla lautasia käytössään? En ainakaan kuule moisia tässä. Eikun kuulenpas, jotain sen tapaista ainakin. Siirtymät säkeistöistä kertoon ja takaisin eivät suju oikein sulavasti. Etenkin tuossa säe-kerto -siirtymässä voisi jonkinlainen lautasilla höystetty filli auttaa asiaa. Muuten nuo säkeistöt vaikuttavat suoraan sanottuna vähän omituiselta vedolta minusta. Eivät ne oikein istu tähän kokonaisuuteen. Mutta ehkä ilman niitä tuo kertosäe olisi useimmille liikaa toistoa. Ehkä siihen olisi voinut visioida muunlaista melodiaa, tai jotain. Miusta vokaalien tasapaino on ihan hyvä. Ei niitä enempää pintaan ainakaan tarvisi. Basso sen sijaan täällä kuunneltuna on ainakin liian voimakkaalla. Muutenkin alataajuudet olisivat ehkä kaivanneet hieman enemmän rakkautta. Nyt tulee hivenen mutainen olo. Yritin kuulostella oliko siinä basarijuoksutuksiakin ajoittain, mutta en saa selkoa. Kuulostaisi siinä ikään kuin olevan. Tomit myös hieman vaikuttavat tähän mutaisuuteen. Ei se kovin vakavaa ole, kylläkään. Kokonaisuutena miellyttävä kuitenkin. Perustoimiva ja hyvä melodia kertosäkeessä, vokalistilla hyvä ääni. Ehkä sanoitussuoni olisi voinut olla runsaampi ja vähemmän kliseinen. En myöskään ymmärrä, miksi biisin nimi täytyy olla 10 kertaa biisissä toistettu Wings of Liberty, mutta. Ei siis mitään järin suuria puutteita kai tässäkään. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Tämä on aika hauska. Nimi sopii biisiin. Eeppinen nimi, ja biisissä on miun korvaan sellaista lievää eeppistä melodiaa. Tulee mielikuva Conanista taistelemassa tämän biisin tahtiin tai jotain. Useammalla kuuntelukerralla hieman yksitoikkoinen. Tuntuu että useammalla kuuntelulla biisistä ei ilmene mitään uutta juuri, vaan on vähän niinkuin usko jo että tässä on se -fiilis. Mikä ei sinänsä tarkoita mitään huonoa kylläkään. Basarissa on minusta liikaa alavoimakkuutta. Suhteellisen hiljaisella kuunnellessa se vielä menee, mutta hieman kovemmalla jotenkin häiritsee. Kuulostaa paljon paremmalta kun vääntää Winampin EQ:ta -6dB 60hz kohdilta. Mielestäni. Muuten tämä on saundien puolesta miellyttävää. Clappi tuo mukavaa pehmeyttä ja tuo basso stereoefektinsä kanssa kuulostaa hyvältä. Vähän rapsakkuutta. Liidit ovat sen sijaan hieman tuollaiset perinteiset, joista en tiedä perustanko niin. Ei mitään vikaa, en vaan niin pidä saundista tällaisissa yhteyksissä. Jotenkin liian perus? No en mie muuta sanottavaa keksi. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Kymmenen minuuttia aikaa reflektoida päivän tapahtumia. Kaikkea sitä tuleekin luvattua. Lohkoperunat ja kalapuikot olivat kyllä maukasta. 1:38-1:50 mietin mitä ihmettä se naapuri taas siellä tekee, mutta sehän kuuluikin miun kajareista. Hauskoja saundeja ja hämää totaalisesti, kun yläkerrassa asuu tuollainen. Ui ui, rauhallinen osio. Tässä olisi ollut mainio väli laittaa hieman pidempikin tuollainen melankolinen melodia kehiin, mutta meneehän se näinkin. Sanoituksista onneksi en tajua yhtään mitään (siis, että niistä ei onneksi saa selkoa enkä niitä tajua muutenkaan), paitsi että mies lukee Raamattua. Tosin tuo teksti vaikuttaa kyllä merkilliseltä, jos se tosiaan on Raamatusta. Noh. Äänimaailma vaikuttaa aikalailla sellaiselta, mitä odotinkin siun aiempien viisujen perusteella. Karu meno. Reverbiä piisaa, ehkä vähän turhankin kanssa. Vokaalit myös ajoittain ovat valtaisan särötyksen takia miusta liian kovalla. Silleen iskevät, että tekee mieli laittaa hiljemmalle. Mutta ne osuudet eivät kestä hirveän kauaa, joten eihän tuo häiritse. Ja dynamiikkaahan on kiva olla. Noissa särökitarattomissa osioissa tuo reverbi sopii kuvaan kivasti. Luo sellaista... *sellaista* tunnelmaa. Mutta miksaus muuten... Ei tästä juuri muuta erota keskimäärin kuin kitaran ja vokaalit. Ihan kuin välillä tulisi sellainen virvelipauk, mutta voisi olla vaan vanhat nivelet yhtä hyvin. Enhän mie kovin kovalla tässä kuuntele, että volyymia lisäämällä saisi taatusti esiin ne rummutkin. Muuten vaikuttaa hieman bassopuutoksiselta. Mutta tähän voisi saman laulun vetää kuin aina, että oonkin varmaan tottunut vaan elektroniseen. Tuo 3:00-4:30 osio on miellyttävä. Vielä silloinkin kun särökitara tulee mukaan. Taiteilija on selvästi hakenut sellaista kohdun turvan ja Jobin kärsimysten kontrastia tässä näin... Jotenkin vaan en oikein noita sanoituksia osaa yhdistää tähän fiilikseen. Tuntuisi istuvammalta kertoa esimerkiksi isovaarin viimeisestä matkasta kylän kauppaan, kun sydän petti kesken paluumatkan. Maanläheisempiä sanoituksia. Se tuntuisi istuvalta ajatuksena. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Tässä on miksauksen puolesta minusta hieman sellainen ongelma, että kuulostaa ikään kuin monesta eri lähteestä otettu valmiiksi miksattua kamaa ja laitettu yhteen. Yksi osuus on tuo kitara (ja rummut mukaan varmaan), yksi osuus on vokaalit ja sitten on basso. Basso kuulostaa ainakin omalla laitteistolla turhan voimakkaalta, samoin kuin vokaalit. Kaikki muu biisistä tuntuu olevan sitten hiljemmalla ja valitettavasti hukkuvan tuonne... Rummut, virveliä lukuunottamatta, kuulostavat hieman oudoilta. Kuin olisi laitettu high-pass ~200hz basariin ja tomeihin. No ei, tuossa 2:30 kohdassa kuulee että kyllä siinä basarissa on bassoakin, mutta se kai vaan hukkuu ihan täysin tuonne basson alle. En haluaisi erityisemmin ruikuttaa, mutta kun tämä asia nyt vaan pistää korvaan valitettavan kovasti. Tulee vähän sellainen olo, kuin jossain vanhoissa dubatuissa ohjelmissa, jossa taustalla kuuluu ranskankielinen alkuperäinen ääniraita hiljaisella ja siinä päällä suomeksi. Ei myöskään tunnu ihan siltä, että vokaalit ja muu biisi pelaisivat yhteen, vaan biisi on vaan ikään kuin siellä taustalla siksi kun a cappella nyt vaan kuulostas aika tylsältä. Tässä on pari sellaista oikein hyvänkuuloista melodianalkua/melodiaa. Alku ennen kitaraa on hyvä, samoin soolo tuossa minuutin kohdilla. Ja lopussa on mukavaa melodiaa. Katkaisee toimivasti hieman yksitoikkoiseksi käyvän kertosäkeen (siis näin monella peräkkäisellä kuuntelulla). Tai nojoo, oikeastaan melodioiden puolesta muuten toimii hyvin, paitsi tuo kertosäe. Sanoituksista en valitettavasti saa ihan selvää, mutta kyseessä lienee jonkinsortin 'rakkauslaulu', tai siihen suuntaan. Eli naisvokalistille on siis tässä jokin osuva paikka eikä "noo, otetaan nysse Kreeta," mikä on hyvin positiivista. Tuohan se muutenkin jotain lisää viisuun (vaikken tuota alkuperäistä olekaan kuunnellut), ja laulu tuntuu sujuvan vierailijalta (en ole kuunnellut myöskään Kreetan muita biisejä). | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
|
|
Ehkä helpoiten lähestyttävä ja kohtuullisen tiukkakin viisu. Olisin kaivannut kyllä mahdollisesti selkeästi vielä tiukempaa menoa kaikenkaikkiaan. Salamyhkäinen alku, jossa hieman jo tarjoillaan alkupaloja rapsakkuuden merkeissä. Viidentoista sekunnin kohdalla voi jo ennakoida jotain tiukkaa menoa. Hieman pitkäksi jää tuo iloittelu rumpujen kanssa ja odottelu. Ja yhtä koruttomasti kuin alkoikin, loppuu tämä tiukka meno. Hieman lyhyeen. Keskiosuudesta tulee hieman vaivaava fiilis, kun siinä on noita rumpufillejä, basarijuoksutuksia ja muuta aika pitkälle pätkälle venytettynä. Olisi ehkä toiminut paremmin ilman. Etenkin tuo 1:56 alkava osuus oli jo hieman liikaa. Mutta toisaalta, kuulija palkitaan kyllä sitten aika tiukalla synapoppismenolla. Tämän voisi kuvitella toimivan vallan mainiosti jossain tasohyppelypelissä. "Bittimurskatut" saundit toimivat mukavasti. Tuo 0:55-0:56 basso esimerkiksi on mieleeni. Miksaus tuntuu etenkin noissa ei-menokohdissa hieman tunkkaiselta. Asiaa omalla kohdalla varmaan parantaisi jos virveli ei olisi noin bassovoittoinen. Samoin tuo padi. Ja... : ) Lopussa mukaan tuleva toinen liidi on juuri jotain sellaista klisettä, mitä odotinkin lopusta, ja toimii hyvin. Päämelodia muutenkin on asianmukaisen simppeli ja tiukka. Pianojuoksutus tuossa kertosäkeessä on hauska. Jos kuulisin tämän jossain pelissä, mieleni varmaan tekisi tehdä kuten Amigalla muinoin Giana Sistersin kanssa. Kun on tappanut hämispomon, jäädä kuuntelemaan tiukkaa musaa. Tosin oli muistaakseni myös jokin toinen versio, jossa näin ei voinut tehdä. Se oli hyvin kurjaa. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Yritän kommentoida miksausta, kun pyydettiin, ja jätän itse biisin kommentoimatta koska en tästä mitään "ymmärrä." En ymmärrä muuten miksauksestakaan mitään, joten ota kommentti miten haluat. Yleistunnelma on jotenkin aika kevyt miksauksellisesti. Jonkinsortin bassopuute vaivaa. Se tosin voi johtua siitä, että tuolla alapäässä tuntuu olevan aika matalaa bassoa ja miun laitteisto nyt vaan ei toista niin alas. Joka tapauksessa, ei kovin vankkaa kivijalkaa ikäänkuin ole. Basarissa on sama vika. Hieman korkeampaa bassoa sen sijaan tuntuu riittävän ehkä liiaksikin saakka. Basso pörisee mukavasti, mutta aika kovasti makuuni. Tosin kovaa tässä varmaan haetaankin eikä mitään untuvapeitteissä loikoilua. Kaikua on myöskin makuuni turhan runsaalla kädellä. Jatkuvasti jossain kaikuu jokin (ja paljon), mikä on aika häiritsevää. Tuleehan siitä toki täydempi tunnelma. Virvelistä mie pidän, tosin aavistus enemmän pre-delay -namiskaa tai vaan vähemmän reverbiä / kompressoria (tai mitä sitten ootkin sille tehnyt) voisi selkeyttää saundia positiivisesti. Enemmän paukahdusta alkuun, ikäänkuin. Kaiken kaikkiaan rummut ovat aika taka-alalla. Kyllä ne erottuvat ainakin basarin ja virvelin osalta, mutta... 1:43-1:46 välillä iskee ikävästi korvaan tuo vokaalisample, ehkä vähemmän resonanssia siihen? Tosin tuollainen ohikiitävä hetki nyt ei varsinaisesti haittaa. Tuli taas nyt vaan keskityttyä siihen mikä on huonoa näemmä. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Jotenkin vaikea keksiä purnattavaa tästä. Heleän kauniin alun kautta biisiin käsiksi, ehkä jotenkin ontuvasti tosin. Tuo alku tuntuu jotenkin irralliselta. Vähän kuin edelliseen biisin loppu levyllä, esimerkiksi. Juu onhan se yleistä laittaa tuollain pala kertosäettä biisin alkuun, mutta tässä tapauksessa se ei tunnu kovin toimivalta. Tai ehkä siinä häiritsee vain tuo synapiano. Ilman sitä voisi tuntua toimivammalta. Nyt se tuntuu ikään kuin sellaiselta tiputukselta onnesta kuusikkoon, paitsi että sen voi kokea monta kertaa. Tai siihen suuntaan. Minulle ei basso ole liikaa esillä, ehkä saisi murista koko tuolla kohtuullisen alhaalla. Nuo hieman korkeammat basso-osuudet jotenkin tuntuvat jättävän alakerran hieman tyhjäksi. Mutta se voi ihan hyvin olla vain mie ja miun "akustiikka." Virveli on ehkä hieman löysä... Basari kuulostaa hyvältä sitä vastoin. Muuta rumpua tai perkussiota en valitettavasti oikein kuule... En tiedä haluaisinko edes, mutta ehkä jokin pieni hauska tuonne väliin voisi sopia. Rummulliset bassottomat osiot tuntuvat hieman omituisilta. Tulee bassoa ikävä. Etenkin biisin loppu on jotenkin pettymys tämän seikan takia. Kertosäkeen melodia on tarttuva. Piano tuossa 1:40 breikissä on hieman bassoleikatun oloinen. Toisaalta se kuulostaa toki omalla tavallaan ihan jännältä ja passeliltakin. Ehkä tuo basso on muuten biisissä vaan niin vahva, että osuudet ilman sitä tuntuvat liian kevyiltä. Tuota pimputusta kaipaisin hivenen hiljemmalle, luulisin... Mutta ei se mitenkään häiritse. Kuhan nyt vaan ruikutan. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Ensimmäisenä tulee mieleen CaveStoryn se ennen viimeistä pomoa oleva ylöskiipeämisosuus. Tämä sopisi hyvin johonkin sellaiseen ennen-viimeistä-pomoa -tasoon. Tai peräti viimeiseen pomoon, mutta vain jos se viimeinen pomo olisi sellainen, jota ei edes voisi voittaa, vaan kävisi vain pitkää ja epätoivoista kamppailua. Tai sitten kolmantena vaihtoehtona siihen, kun sankarit ovat kuolleet ja universumi menetetty. Tiukkuuspisteitä tämä biisi saa hyvin kun taas omintakeisuuspisteistä lienee huutava pula. Mutta ei se haittaa, koska tiukimmat biisit (etenkin tiukimmat pelimusat) ovatkin aina varustettuja kliseisillä melodioilla. Alku basson ja basarin kanssa on mukavan tuomiota ennakoiva. Päämelodia liidin kera on tietysti tosi tiukka. Tuo 1:20 breikki ei miulle toimi. Basari on siinä liikaa. Biisi on miusta liian lyhyt. Jotenkin tulee sellainen olo, että tuo biisin loppu olisi vasta pieni tauko ja sitten tapahtuisi jotain (ja sitten jatkuisi taas). Ei kai pelimusa tarkoita automaattisesti, että biisi ei saa missään nimessä mennä yli kolmen minuutin. Ehkä se ei kuitenkaan toimisi sitten ja on paras tyytyä vaan tähän. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Alusta tuli mieleen ihan Lotus (Esprit Turbo Challenge)... Mahdollisesti kolmonen. Joten siksi tämä on nyt näistä biiseistä tiukoin. Alussa on siis mieleistäni melodiaa ja siitähän tulee saman tien hyvä fiilis noin muutenkin. Pidän noista virveleistä tässä, sopivat kohtuullisen hitaaseen tempoon mukaan hyvin. Melodiapuoli kyllä miellyttää itseäni kautta biisin. Tässä on aika täyden oloinen miksaus ja onhan tuolla toki monenmoista häppeninkiä menossa jatkuvasti. Välillä tuntuu että turhankin täysi. Esimerkiksi osuudet, joissa on monta bassoa päällekkäin, tuntuvat olevan liikaa. Lisäksi basari hukkuu auttamattomasti tuonne sekaan. Jonkinlainen vaimea bump kuuluu aina ajoittain. Hieman enemmän esille kaipaisin. Mutta ehkä tätä pitäisikin kuunnella subbarilla tai jotain, sen verran nihkeästi korkeita taajuuksia tuossa basarissa on. Biisi soljuu eteenpäin miellyttävästi, tosin jotenkin katkonainen olo tulee. Liikaa pysähdyksiä. Esimerkiksi tuo 1:20 pysähdys tuntuu ihan turhalta. Biisi on myös makuuni ihan liian lyhyt. Loppuun olisi hyvin mahtunut tuota alkulotusmenoa vielä hieman. : P | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Itse en tuossa alun "pimputtelussa" nähnyt mitään huvittavaa kyllä. Miusta se oli aika lupaava alku ja tuo syntikka olisi saanut olla mukana muutenkin. Tai en tiedä onko se, mutta en ainakaan selkoa saa. No kyllä se nyt taitaa itse asiassa olla. Noita vokaaleja miksatessa pitäisin mielessä vanhan viisauden "if in doubt, distort." Se voisi tässä tapauksessa ehkä jopa tuottaa jotain tulostakin tuon kaiun suhteen. Kokeile ja ihmety. Tylsä (ja huono) kaiku => cool särö. Ihme juttu mutta tosi. Kitara vasemmalla on kieltämättä aika erikoinen juttu ehkä tänä päivänä, mutta ei tuo onneksi ole kovin häiritsevä ratkaisu ainakaan itselleni. Ei sitä ehkä kovin mielellään silti kuuntele ja jotain vastapainoa kaivattaisiin keskimäärin. Vaikka onhan tuolla toisellakin puolella omat juttunsa... Rumpuihin kaipaisin enemmän ehkä potkua, mutta se johtunee vaan siitä että kuuntelen niin paljon "konemusiikkia" nykyisellään. Kuitenkin jokin raskaampi ja vähemmän basaria käsittävä rummuttelu voisi toimiakin. Ja kun sie et ole oikea rumpali, niin miusta voit ihan rohkeasti lykätä mahdottomiakin soitettavia juttuja ja muutenkin hyödyntää sitä tosiseikkaa, että siulla on se kone siinä. Voit pian huomata että ilman bändiä on paljon kivempaa! | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Toivottavasti kuuntelen nyt oikeaa biisiä. ID-tagissa sanotaan Mirror Image (Other Side), mutta eiköhän tämä nyt ole sitten kuitenkin sama viisu. Sanoitukset kaipaisin näkyviin, koska en niistä saa oikein selvää. Sinänsä se ei ole mikään moite; vaatii aika selkeää laulamista, että saisin selkoa. Miulla on oikeasti vaikeuksia kommentoida tästä mitään. Tämä on sellaista aika suureksi osaksi tajunnanvirtaista, tasaisesti soljuvaa. Tykkään tuosta melodiasta (tuosta säkeistöjen perusmelodiasta) kyllä, ja siinä onkin melkein kaikki mitä tarvitaan, että tykkäisin jostain. Tämä sopisi hyvin johonkin rauhoittumiseen, if only... ... Ei olisi tuota kertosäkeenoloista pilaamassa kaikkea. No, tuo toinen kertosäe on ihan toimiva juttu, kun se biisi rauhoittuu jonkinlaiseen outroon siitä, mutta ensimmäinen on minusta vaan sellainen häiriötekijä. Täytyy tosin sanoa, että siulla on mielestäni näissä biiseissä samanoloisia häiriötekijöitä, kuin itselläkin. Ja luonnollisesti miun biiseissä ne kuulostavat mielestäni hyviltä. Jonkinlaista perkussiontapaistakin on läsnä koko biisin ajan, mistä tykkään. Sitä saa vaan vähän kuuntelemalla kuunnella enkä ehkä olisi edes hoksannut koko asiaa ilman tuota biisin loppua. Mutta ei se välttämättä yhtään enempää esillä tarvisi olla silti. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
|
|
Käytössäni tällä hetkellä hieman kehnommat purkit, niin että sori jos puhun joutavia. Täyspitkä veto introlla ja outrolla? Älähän nyt mies hassuttele. Eihän tämä ole kokonaisuudessaankaan kuin kahdeksan minuuttia, joten ei se kovin tylsäksi voi mennä. Sitä paitsi tässähän ollaan parin minuutin kohdalla jo täydessä menossa. Breikki tulee makuuni ehkä turhan aikaisin. Ja loppuukin muuten turhan aikaisin. Tällä olisi helposti saanut viisun kymmenminuuttiseksi. Keskivaihe on ihan OK pituuden puolesta. Outrot sitten ovat yleensäkin aika tylsiä, jollei niissä ole mitään Suurta Juttua itselle. Basari tuntuu hieman kevyeltä, mutta kuten sanottu, se voi johtua näistä purkeista. Sen sijaan tuota napsua basarissa on miusta liikaa noin yhteen menoon. Ehkä sitä olisi voinut lievästi automatisoida (esim. cutoffia, tai miten lie sie oletkin sen toteuttanut), niin ettei se jatkuvasti napsuisi, vaan olisi vain ajoittaista. Muuta miksauksellista valittamista en keksi. Rumpusoundit ovat makuuni muuten ehkä turhan perinteiset, mutta toisaalta oot piilottanut ne aika hyvin niin eivätpähän häiritse. Breikin jouset ovat kovasti mieleeni. Ja melodia on sattuva. Mukavan eteerinen ja haikea fiilis tulee itselleni. Kuten sanottu, se olisi voinut kestää ehkä hieman vielä pidempäänkin. Pidän siitä seikasta, että tuot ne jouset mukaan vielä myöhemminkin, mutta ei niissä toki ole samanlaista fiilistä tuolla kaiken muun seassa. Kuulostavat ne silti hyviltä. Ehkä tästä ei omaperäisyyspisteitä heruisi kovin montaa, mutta muuten ihan kelpo viisu nähdäkseni. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Runon lopusta tuli mieleen eräät Oldboyn vuorosanat, jotka menivät jotenkin niin että "if you stand outside a phone booth on a rainy day and meet a man who hides behind a purple umbrella, my advice is make friends with the television." Valitettavasti runontulkinnalliset kykyni ovat melko olemattomat, joten en oikein osaa sanoa mitään tähän tulkinnalliseen puoleen. Neofolk, siinäpä taas uusi genre. Pidän jotenkin tuosta tasaisen soljuvasta rauhallisesta kitarasta ja vokaaleista. Sanoitukset ovat tähän esille hyvin positiivinen juttu, koska muuten en varmaan tietäisi mitä tässä lauleskellaan. Sinänsä tosin miulle ne vokaalit eivät tässä ole niin kovin oleelliset. Luultavasti voisit laulaa ihan mitä vaan ja se olisi OK niin kauan kuin en tietäisi asiasta. Tuo kertosäe on sitten jo niin ulottumattomissani, että siitä en voi väittää pitäväni muuten kuin siinä mielessä, että se loppuu aikanaan (sitä varten kai tosin dissonanssi sitten on, joten...). "Dread him not" tosin toimii oikein mainiosti. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Biisin nimi houkutteli uudet biisit -listasta kuuntelemaan. Ja kun genrekin oli vain electronic niin tulin aika ennakkoluulottomasti mielestäni tähän näin. Hyvin iloisissa ja keveissä tunnelmissa mennään koko biisin ajan. Taikametsää ei kaiketa uhkaa mikään ainakaan tämän viisijapuolisen aikana. Linnut saavat siritellä rauhassa ja mahdolliset luonnonhengetkin voivat huilia. Koetin miettiä biisin nimeksi Pahvilaatikko, mutta en saanut sitä oikein toimimaan. Taikametsä sen sijaan tuntuu toimivan mielikuvallisesti ja tunnelmallisesti varsin hyvin biisin kanssa. Alas, mielikuvamatka taikametsään on ehkä vähän turhan lyhyt. Jo neljän ja puolen minuutin jälkeen matkaaja hyvästellään ja kun kulkija kääntyy taakseen vielä katsomaan, on edessä vain ikävä realiteetti: Oulu-city. Soundillisesti tämä on suurimmaksi osaksi oikein itseäni miellyttävää. Padit ovat pehmeät ja sellaiset öh, eteeriset? Ainakin hieman. Rummut ja erinäiset perkussiosoundit ovat myös pehmeitä ja mukavan märkiäkin siellä täällä. Kaipaisin tosin nyt jo muutaman kuuntelun jälkeen ehkä enemmän matalapainotteisempaa soundia. Ehkä, luulisin. En oikeastaan tiedä, mutta jokin tässä alkaa hieman tökkiä. Mahdollisesti jokin sellainen suvannonoloinen? Matkaaja saapuu ihmettelemään suurelle aukiolle ja sillain (bonuksena myös saisi lisää pituutta). Ehkä oon vaan kateellinen kun taikametsässä kaikilla on niin kivvee. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Jaa'a. Minäkään en tiedä tästä tyylistä mitään, mutta voisin kuvitella, että pop / rock - indie tai alternative - goth voisi olla oikeassa suunnassa? Tai jokin vastaava, kuten pop / rock - alternative rock tai gothic rock tai... Jos tuo kitara olis jokin syna niin tämän voisi ihan hyvin laittaa vaikka ambientiksi. Oikeastaan tätä voi kutsua varmaan vähän miten huvittaa? : ) Mutta tämän pölinän lisäksi mie tykkäsin tästä myös ainakin tähän vuorokaudenaikaan. Lisäksi tuo olettamani kertosäe on oikeasti aika tiukka. Sain kylmiä väreitä kun kuulin sen, joten siis siinä on jotain maagista (koska en saa kylmiä väreitä kovin monen melko tiukankaan biisin kanssa.) Tuosta alusta tosiaan odotin jo jotain dark ambienti -tyylistä. Laulusta on minun vaikea saada selkoa, mutta se varmaan luonnistuisi paremmin päiväsaikaan kun ei tarvi pelätä häätöä. Sellainen aika tunkkainen yleisilme muutenkin biisissä on, mutta toisaalta sitten en tiedä katoaisiko jokin taika jos ei sitä tunkkaisuutta olisi. Jotenkin toivon myös, että tässä silti olisi vielä jotain lisää. Vähän jotain rummuntapaista taustalla jotenkin tosi heikosti ehkä tai jotain. Onhan siellä nytkin jotain... Mutta en tiedä onko se vain kaiku sitten loppuviimeksi (no biisin lopulla hoksasin mikä se kai on). Äänesi passaa minusta hyvin tämäntyyliseen luritteluun. Ei tule missään vaiheessa fiilis, että vaihtuisipa vokalisti. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
|
|
Tämä kommentti on tällainen yritelmä tajunnannoiseisesta kommentoinnista. Alkaa: Ei tämä ainakaan kovin iloiselta vaikuta. Elämäniloni ei vielä ole noussut yhtään. Uu synkkää. Aah, kylläpäs piristää päivää toisten kärsimys! Toivottavasti itku on aidosta tilanteesta (vaikka kuulostaa jotenkin teennäiseltä). Salama taisi iskeä itkijän kahtia. Hmm, ihan kuin paloauto taustalla tai jotain. Ehkä tulikin kolari? Sota! Hirviö vapaalla! Hitler on saatana. Kylläpäs nyt Leopardit jyllää ja silleesti. Kestää tosin liian kauan, virta meinaa ehtyä tässä. Uu mutta nyt vittu saatanan apuritkin tulivat. Ja johtaja yrittää pitää puhetta, mutta tankkien jylinä kai peittää sen sitten alleen tai jotain? No oli miten. Vähän on kevyen oloista tuo sotarummutus? Korkeintaan jokin täyshomo johtaja kehtaisi mennä sotaan tuollaisen säestyksellä. Ehkä tämä onkin sieltä jostain keskiajalta kun aatelisto oli lähestulkoon gaymiehiä kaikki? Surkeaksi se jäi kuitenkin. Ei ihme että sota hävittin. Ja rantaan huuhtoutuu ainoastaan irronneita käsiä orpolasten syötäväksi... Siinä. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
No älä nyt ala noin tarkaksi! Kyllä se kommentti oli tähän biisiin tarkoitettu. Sekoilin vain omiani tuossa. Mutta jos tämä kerran perustuu tositapahtumiin, niin enemmän vaan pointseja siulle. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
|
|
Ihan toimiva viisu mielestäni kaiken kaikkiaan. En kuitenkaan pääse oikein yli tästä lapsuuden yhden legendaarisimman viisun raiskauksesta. Olisit hyvä mies jättänyt edes tuon kertosäkeen nopeutetun lauluosuuden pois! Mutta ei, vanhana sitä joutuu näemmä kokemaan kaikenlaisia järkytyksiä. Ei sovi herkille todellakaan tämä. Tuo iso "ei liity tositapahtumiin" -ilmoitus latistaa fiilistä hieman. Haluaisin paljon mieluummin kuunnella jotain tositapahtumiin pohjautuvaa. (Ja etenkin tässä tapauksessa haluaisin ajatella, että tosiaan istut yksinäs raiskaamassa lisää vastenviisuja! Pala, huono!) Olisin myös kiinnostunut, miten se tarina sitten loppuu. Sanoituksista mieleeni tulee oikeastaan vain se, että minua jotenkin häiritsee että sekä alussa, että lopussa on hyvin samankaltainen ilmaisu runokirjan rustaamisesta. Flow'sta ja muusta, mistä kaikki aina höpöttävät, en tajua yhtään mitään... Mutta noin maallikkona voin todeta, että vokaalit eivät missään vaiheessa kuulosta erityisemmin tökkivän. En tiedä, onko yleisesti tarkoitus riimitellä jotenkin up to max... Jos on, niin sitten tässä lienee paljonkin parantamista. Minusta sitä voi kuitenkin luritella laulua välillä rimmaamattakin, ja tykkään siitä kun niitä riimejä tulee sillain tavallaan kesken säkeen tai eri tahdissa ikään kuin. You know? Eli jos biisi menee vaikka 4/4 tahdissa niin riimejä tippuu ikään kuin 3/4 tahdissa tai jotain? No ihan sama. Konkluusio: Älä raiskaa lastenlauluja, kerro omia kokemuksia ja muuten kai jatka suunnilleen samaa rataa. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Olisin halunnut löpöttää jotain tuohon Addictioniin, kun tämä on vähän jo vanhempi... Mutta perkules! Tiukk'! Tiukk'! Mieluummin kuuntelen kliseistä ja tiukkaa kuin... No, mitään muuta. Hyvin toimiva popralli. Kaiken avain rakastumiseeni tässä on siis tietysti melodiaosuus. Mutta en tiedä olisiko se yksinään kuitenkaan piisannut. Olen itse mieltynyt johonkin tämänsuuntaiseen "raskaan ja hempeän harmoniaan," tai miten nyt asian sanoisi. Sanoituksetkin, jos nyt oikein selvää sain, ovat hauskat. Instrumenttivalinnatkin ovat tässä mieleeni. Padi sekä leadin reverbi tuovat hieman eeppisyyttä mukaan. En tosin juurikaan perusta noista matalemmista lead-osuuksista. Virveli olisi voinut olla iskevämpi. En tiedä, ehkä enemmän aidon virvelin suuntaan. Tulipas väkinäistä, mutta kun biisi iskee itselleni, niin siitä ei oikein keksi niin veikeästi satuiltavaakaan. | ||
