Mikseri on musiikkiyhteisö,
jossa voit kuunnella, ladata ja arvostella suomalaista musiikkia,
lisätä rajattomasti biisejä, luoda oman artistisivun, kerätä arvosteluja ja faneja
Lähetä pikaviesti
Lisää kaveriksi
LadataanLähetetyt biisikommentit
Yhteensä 21 kommenttia.
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Ihan kovinta, tosi jees! |
10
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Länsi-Suomen purkkapoppiguru Nikki Sydän on lähtenyt kokeilemaan rahkeitaan soolouran parissa. Kauan odotettu hittiraita ”What if” ei tyylillisesti kovin kauas Nikin luotsaaman kulttibändi Mad Donnan ulosannista erkane. Räiske ja pauke on tosin jätetty vähemmälle, ja hommaa luonnehtii nuotiokitaramainen minimalismi. Taiteilija itse kuvailee kappalettaan ”tyttörallatukseksi”, mikä lienee varsin realistinen luonnehdinta. Luritus luikauttanee vaahtopallon useammankin teinipimun kalsareihin, mutta patruunavöisille satanistimotoristihevareille tässä on liikaa herkistelyä. Alun näppäilyriffi kyllä on läheistä sukua Metallicalle, mutta seesteistä introa ei seuraakaan infernaalinen sahaus, vaan kipale kulkee loppuun saakka slovarimeiningeissä. Dynamiikkaa ja vaihtelua ei silti ole tyystin unohdettu. Sävellys voisi jo tällaisenaan hyvin pyöriä valtavirtaradion tai MTV:n soittolistalla, sillä se ei eroa lajityypin ammatti-maisemmista tuotoksista juuri mitenkään. Äskeinen virke oikeastaan ilmaisee samalla kertaa Nikki-tuotannon vahvuuden ja varjopuolen. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Manhellin kauan odotettu (ja pelätty) Mikseri-debyytti iskee vihdoinkin korviamme kuin lihakirves! Tämä riiviöjengi sommittelee eetteriin oikeaa tuomiopäivän epistolaa, painajaismaista kauhukuvaa ydinsodan jälkeisestä maailmasta, jossa viimeisimmät elonjääneet mutantit syövät henkensä pitimiksi toistensa päitä. Erityisen hirvittävä on aloitusraita Under the black flag, eivätkä muutkaan kipaleet toden totta mitään korvien karamellia ole. Materiaalin infernaalisuus ilmenee yhtälailla sävellyksissä kuin soundimaailmassa. Allekirjoittanut ei voikaan mitenkään ymmärtää, missä mielessä Manhell aikoo tavoitteensa mukaan "auttaa itseään ja sivullisia". Eniten kuulijoita näet auttaisi se, että tämä kitaranhäpäisijä Pencilneckin luotsaama mölyapinalauma myisi soittimensa ja alkaisi harrastaa vaikkapa salibandya. Muussa tapauksessa kirouksen voima saattaa temmata meidät tuonen syvyyteen. ***½ | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Käärme on irti! Työväenluokan kosmetoloogit ottivat ja paiskasivat kauan odotetun Mikseri-julkaisunsa kansan ihmeteltäväksi. Ja mikäs tätä on ihmetellessä: solisti The Mu rähjää kuin luonnevikainen pystykorva, eikä taustasoittanastakaan kauheasti auktoriteettia puutu. Näin on asia eritoten julkaisun aloitusraidalla. Eli retkue tulee kutakuinkin suorittaneeksi itselleen asettamansa tehtävän ("soittaa tiukkaa ja mielenkiintoista rokkia"). Mielenkiinto-osastoa on sikäli hitusen liikaakin, että rytmipuolella voisi välillä suosia tavanomaisempia ja suorempia ratkaisuja. CUC vaikuttaa nimittäin tällä julkaisullaan hirivittävästi mieltyneen nykivään (en sanonut "pimeään") komppiin ja omalaatuisiin tahtilajiratkaisuihin. Johonkin rakoon voisi tunkea ihan perus-4/4-biittiä, jottei asiaan tule kikkailun makua. Mitä tulee tiukkuus-muuttujaan, niin täytyy kyllä ihmetellä sitä nopeutta, jolla tämän orkesterin kehitys kehittyy. Yhtyeen ikä huomioiden on oletettavaa, että Kosmareiden työyhteisöä ei liika kitka rasita. Nimittäin: kun tavaran laatu kasvaa tällaisella vauhdilla, voi vain arvailla, millainen suksee tämä juttu on Tarjan toisen presindenttikauden päättyessä. Allekirjoittanut suosittelee kokoonpanon tarkastamista konsertin muodossa, sillä elävänä sedät ovat vielä enemmän elementissään. Kukapa meistä ei olisi. ********½ Ai niin: Mikseri-annoksen tekee selvästi puutteelliseksi se, että yhtyeen lippulaiva, Harry-kipale, loistaa poissaolollaan. Allekirjoittanut vaatii asian välitöntä korjaamista. |
9
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Mikäli oikein ymmärsin, Vauhtihirmu tulee Turusta. Mutta se ei ole tämän orkesterin ainut hyvä puoli, sillä ulkomusiikillisten seikkojen lisäksi myös itse substanssi rullaa vallan muikeasti. Vauhtihirmu on yhtäältä sellainen yhtye, jollaisilla on jonkinlainen lakisääteiden edustus jokaisen kaupungin nuorisotalolla, mutta toisaalta bändi on onnistunut saamaan ilmaisuunsa tiettyä aitoa omaperäisyyttä. Viimeksi mainittu perustuu pitkälti Vauhtihirmun originelliin vokaali- ja sanoituspuoleen. Näistä saanee edustavimman kuvan avausraidalta "Ruokaohjelma". Poskisolisti Elvis Hammarbergin surrealistinen mesoaminen saattaa äkkiseltään kuulostaa kiljuhuuruiselta improvisoinnilta, mutta tarkemmin funtsittuna kertosäe "kiitos, kokki / olen täynnä" ja loppuhuipentuma, jossa samainen kokki saakin haukut, vaikuttaa onnistuneisuudessaan jopa hiotulta jutulta. Vauhtihirmun sukujuurien määrittäminen onnistunee viittaamalla vaikkapa Venomiin, jonka yhtye itse onkin näemmä kahteen otteeseen maininnut idolikseen / vaikutteekseen. Vauhtihirmu voisi olla tosiaan olla Venom - vahvistettuna Nasse-sedällä ja Fröbelin palikoilla. Joka tapauksessa, bändin kantava voima on nimenomaan jo mainittu laulupuoli. Ilman sitä ei Vauhtiksien ulosanti mitään hirvittävän maailmoja ravistelevaa hevi-innovaatiota olisi. Nyt päästään kuitenkin melko lähelle tällaista luonnehdintaa. ********½ | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Ei tämä minun mielestä mitenkään hakusessa ole. Bändilla on ihan vitin siisti nimi, joka tosin luo musiikin edustamasta suuntauksesta hiukan toisenlaisen mielikuvan. Kuuntelemani kipaleen perusteella orkesterin voisi ristiä vaikka sillä tavalla kuin "Warriors of Death". Mutta itse biisiin: siinä on paljon siistejä mausteita. Esimerkiksi stemmalaulut toimivat kympillä. Numeroista tuli mieleen: oletko ysiluokalla, kun yläasteen musiikkiluokan kamoja käytät? Jos olet, niin vanha setä muistuttaa: pysy erossa muista kamoista! Joo... siinä kipaleessa oli myös kitarasoolossa jokin jännä väpätiti-väpätiti -efekti. Se yllätti jotenkin. Koita seuraaviin tuotoksiin örinälaulua, tulis vieläkin rajunpaa?? |
9
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Tälle täytyy antaa tavanomaista korkeammat pisteet. Syy: kyseessä on bändin ensimmäisen demon viimeinen kappale, mikä tietysti oli huojentava tieto tuota demoa kuunnellessa. |
5
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
No talvikeliä tosiaan! Porukan epätoivoinen soitto liukastelee kuin Kirvesniemi viiden promillen kaasuissa. Nyt jätkät äkkiä nupit lounaaseen, myllyt seis ja plektrat taskuun! |
4
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
|
|
Tositapahtumiin perustuva? Toivottavasti näin surkea bändi ei kuitenkaan oo totta! Ja humalainen tunnelma tässä todella on: ei ensimmäistäkään järkevää ideaa koko kyhäelmässä. Menkää pojat lääkäriin! |
10
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
|
|
Täähän on ihan ku jostain paviaanin peräsuolesta! Ehkä Turun huonoin bändi. Parempi vaan kaverit, että myytte soittimenne pois ja rupeette harrastamaan vaikka suunnistusta. Taikka ei sekään olis hyvä ku näköjään teillä on suunnat niin häviksissä tällä nauhalla, ettei enempi vois eksyksissä olla: Biisi on kuin soittais jotain E-typeä tai Eiffel 65:sta väärinpäin, kuitenkin ilman minkäänlaista näkemystä. Rumpujen käyttö kuulostaa siltä kuin sokea rampa kompuroisi pullonpalautuspisteen varastohuoneessa! Kitaristi vaikuttaa yksikätiseltä, ja basisti se vasta kaikkein paskin onkin! Ja laulu, siitä tulee mieleen joku hampaaton afaatikko, jolta on kieli katkaistu. Sitten vielä tällaista röhnää on jaksettu soittaa yhtä pötköä melkein vartin verran, jotta kuulija varmasti kyrsiintyy. Ei hyvä, tämä bändi on pelkkä donitsinreikä. |
4
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
|
|
Täähän on ihan ku jostain paviaanin peräsuolesta! Ehkä Turun huonoin bändi. Parempi vaan kaverit, että myytte soittimenne pois ja rupeette harrastamaan vaikka suunnistusta. Taikka ei sekään olis hyvä ku näköjään teillä on suunnat niin häviksissä tällä nauhalla, ettei enempi vois eksyksissä olla: Biisi on kuin soittais jotain E-typeä tai Eiffel 65:sta väärinpäin, kuitenkin ilman minkäänlaista näkemystä. Rumpujen käyttö kuulostaa siltä kuin sokea rampa kompuroisi pullonpalautuspisteen varastohuoneessa! Kitaristi vaikuttaa yksikätiseltä, ja basisti se vasta kaikkein paskin onkin! Ja laulu, siitä tulee mieleen joku hampaaton afaatikko, jolta on kieli katkaistu. Sitten vielä tällaista röhnää on jaksettu soittaa yhtä pötköä melkein vartin verran, jotta kuulija varmasti kyrsiintyy. Ei hyvä, tämä bändi on pelkkä donitsinreikä. |
4
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Kuulkaas nyt, viiden pennin hevarit! Tässä teille yksi perimmäinen kysymys: Onko ainut keino saada näin rasittava porukka hiljaiseksi se, että voittaisi lotossa, jolloin olisi varaa perustaa oma levy-yhtiö, mikä mahdollistaisi levytyssopimuksen tekemisen tämän porukan kanssa, ja silloin saisi niiden "musiikkiin" yksinoikeuden, joten voisi päätää, ettei se tosiaankaan enää missään soisi, ja jos nyt sit tosiaan sitä jostain kumman syystä levylle asti äänittäis, ni ei tosiaankaan mihinkään julkiseen jakeluun niitä levyjä, vaan pieniks palasiks ja syvälle maan uumeniin (esim. johonkin ydinjätteiden loppusijoituspaikkaan)? |
4
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Hei... tämä Mikserin käyttämä arvosana-asteikko on vähän puutteellinen, kun ei löydy "hylättyä" lainkaan... No, annetaan nyt sitten reiluuden vuoksi neljä pistettä, vaikka siinä suoraan sanoen onkin viisi liikaa... |
4
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Ja viatonta kuuntelijaa koetellaan tällaisten typerien amatöörimusikanttien taholta. Biisi on nimetty "Kiusaajaksi", ja sellainen se todellakin on! Tosin minua kiusaa ainoastaan se, että tällainen niin sanottu sävellys on kehdattu laittaa tänne julkiseen jakeluun... |
4
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Joo... sen jälkeen kun musiikkielämän yleinen suunta on suosinut vaihtoehtorokkia, jossa vaihtoehto on potenssiin kolme, ja kaiken maailman post-nu-grungeja, tulee aika surrealistinen fiilis kun kuulee tällaista televisiokelpoista matskua. Tämän bändin musiikki yhdistettynä särisevään saundiin (joka johtuu siis tietsikan äänentoistosta) herättää seuraavanlaisen tunnelmakuvan: Herään Ruotsin-laivan hytistä puoli tuntia ennen purkin saapumista satamaan. Herätyskellona toimivasta radiosta tuleva musiikki on juuri tällaista! Ja mikä hyvänsä artisti, joka hehkuttaa esikuvinaan Elton Johnia, Esa Kaartamoa ja Sami Saarta, ei voi olla täysin mielenkiinnoton. Eihän? |
9
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Southern rock on hieno musiikinlaji, joka on jäänyt viimeaikaisen Black Sabbath -hehkutuksen jalkoihin aika pahasti. Tyylisuunnan edustajia ei liene Suomessa liikaa, joten pitäkää itsenne eteläisinä. Jos olisin bändinne tuottaja, leikkaisin saundista tuon trash metal -tyyppisen säröisyyden ja kolisevuuden pois ja suosisin huomattavasti retrompaa äänimaailmaa. Mutta tässä on kyllä aineksia kiinnostavaan settiin...lappalainen southern-bändi... siistiä... |
8
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Bändillä on rautainen ulosanti ja kauhistuttava imago. Irwin Goodman meets Nuclear Assault. Olisko tässäkin orkesterissa vähän Black Sabbath -vaikutetta mukana? Joka tapauksessa: Sen verran paljon lauluissa vilisee kiimaista demonia, torahammasta, sirkkeliä ja silputtuja suolia, että kyllä olis eräs Jyrki Isohella melkoisen hanakasti tarttumassa raamattuun tämän kuultuaan! |
10
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Tätä kun kuuntelin, ni piti heti juosta vaatekaapille. Pukea ylle prätkärotsi, farkkuliivi, varsilenkkarit, stretsit, ja vetästä vielä lippis väärinpäin päähän. Porukka onnistui siis nostalgisten fiilisten herättämisessä varsin kelpoisasti. |
9
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Kommentoidaan nyt sitten tätäkin retkuetta arvosanakeskiarvon nostamiseksi. Elikkä kipaleen alku on täyttä rautaa: Vesi liruaa taivahalta alas, ja välittyy sellanen fiilinki, että setä seisoo pitkässä grillijonossa ilman sadetakkia niin jotta vitittää ihan kympillä. Sitten kun alkaa tuo tykytiti-tykytiti-rumpu, niin vihdoin jonottaja saa sen piirakkansa, ja kaikki on taas hyvin. Inhimillisten tunteiden kirjo siis käydään tällä raidalla reunasta toiseen lävitse, mikä luo varsin dynaamisen vaikutelman. Kun biisi etenee, niin koetaan pitkä seikkailu, jossa kohdataan jos jonkinmoisia hattivatteja ynnä muita harhanäkyjä. Lienevätkö tekijät ihan oikeasti nauttineet studiossa suppilovahveroita? Kaiken kaikkiaan meininkiä kuvaa hyvin takaperoinen rivi, joka kuullaan tämän laulun loppupuolella: "Ävätsy no ääpivras". |
10
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Heh... nyt tiedän, kehen ottaa yhteyttä, jos tarviin bändilleni sanoittajaa... Muutenkin Hinputin Pinputti on aika kiinnostavaa kuunneltavaa. Tätä voisi esittää esim. jossain huumoriohjelmassa, jossa parodioitaisiin tekotaiteellista bändiä. En osaa nyt sanoa, mikä yhtye tulee eniten mieleen tuosta idolit/vaikuttajat -listasta... |
9
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
|
|
Joo, voi kai sitä bändin näinkin nimetä. | ||
