
Herään uuteen aamuun, valo hiipii sisään
Huurre piirtää kuvioita ikkunaan
Pihamaa on kuurassa, koivut hohtaa ruskaa
Aurinko nousee juuri metsän takaa
Ilma on viileä, hengitys höyryy
Kesän lämpö hiljaa kauemmas häipyy
Syksyn värit jäävät sydämeen
Kultaiset lehdet putoavat hiljalleen
Aurinko nousee metsän takaa
Kesä jäi muistoihin, lämpimänä kaipauksena
Kävelen hiljaa metsän keskellä
Lehdet rapisevat jalkojen alla
Kylmä tuuli kulkee puiden lomassa
Ruska hehkuu vielä hetken maisemassa
Muistan illat, auringon ja lämmön
Pitkät päivät, kesän lämpimät yöt
Tämä kaikki, taakse jäänyttä on
Syksyn värit jäävät sydämeen
Kultaiset lehdet putoavat hiljalleen
Aurinko nousee metsän takaa
Kesä jäi muistoihin, lämpimänä kaipauksena
Metsä hiljenee, linnut ovat lähteneet
Auringon säteet ovat lyhentyneet
Silti ruska loistaa puiden oksilla
Uusi vuodenaika saapuu hiljaisilla askelilla
Ehkä kesää ei tarvitse unohtaa
Sen lämmön voi muistoihin tallettaa
Kun ensimmäinen lumi peittää maan
Jään odottamaan taas kevättä
Syksyn värit jäävät sydämeen
Kultaiset lehdet putoavat hiljalleen
Aurinko nousee metsän takaa
Kesä elää muistoissa, vaikka syksy saapuu taas
Haluaisitko kommentoida? Rekisteröidy käyttäjäksi tai kirjaudu sisään
|
Marko Hotti 5 päivää sitten Kyllä tästä tekoälyn tunnistaa aika helposti. Sen verran sunoa tullut kuunneltua, että täähän on kuin sen käsikirjasta. Joskus vuosikymmeniä sitten oli aina jossain vaiheessa iltaa tapana pistää jukeboxista laura voutilaisen "bailaamaan" soimaan. Tuli yllättävän elävästi jostain mieleen tämä, vähän samanlainen lähestymistapa musiikkiin kummallakin artistilla näissä vedoissa. Oisko tää semmoinen rutiinisuoritus? |
|
||