Aika lailla erilaista on saatu aikaan, kun mitä osa muista kisailijoista on saanut. Synan suurena ystävänä tämäkin siivitti kuuntelijansa taivaanrannan taa ja sen toiselle puolen. Klassista kaihoa ja raikkaan ilmavaa instrumentalismia, melodian puhuessa tunteitaan.

Kuuntelin biisikisan äänestystä varten. Kivoja synasoundeja. Miksauksessa kaikki soundit ovat itsessään hyviä mutta ehkä volat ei ole ihan tasapainossa omaan makuun. Sävellyksinä piano-osuudet oli erittäin hyviä, rumpuosio taas tuntui paikoin vähän kömpelöltä (tosin oli siinä hyviäkin hetkiä). Ihan mielenkiintoinen biisi.

Tästähän voisi tunnistaa "I like Chopinin" yhtenä taustavaikuttajana. Vihaan klassista musiikkia, ja ehkä tämä oli vähän liian lähellä klassista minulle pianomelodioineen. Basso piereskelee silti mukavasti vastapainona. Mutta ei tässä ole minusta hirveesti mihin tarttua (tai puuttua). Yleisarvosana kivan kuuloinen, mutta ei saa minua rakastamaan pianoa.

Katkeransuloinen laulunaihe. On tullut ysärillä radiota kuunneltua, niin tälläisestä tulee heti mielleyhtymänä Robert Milesin Children-kappale, mutta tämä on ihan omanlaisensa. Eihän tässä mitään vikaa ole, sointukierrot miellyttävän tuttuja, niin tyhjissä kohdissa voi päässään pyöritellä eri biisejä. Monipuolisesti olet hyödyntänyt pianoa kyllä, omat suosikkikohdat olivat nuo arpeggiomaiset juoksutukset. Paljon teemoja! Täytyy myöntää, että trancen eri lajeista pidän kyllä enemmän juuri tälläisestä melodisesta ulosannista.

Hyvin tehty teos, jossa suorastaan runsauden pula ideoista.