Kummemmin eri osa-alueita erittelemättä, niin lyriikka on tässä vahvinta osa-aluetta. Kokemuksena myös pidin siitä, että tämä oli musiikillista nuorallatanssia: huuliharppusoolo lähtee lupaavasti, vähän mikit kolisee, puolitahattomia riitasointuja. Jos oikein kuvittelee, niin ei tämä estetiikaltaan ole kauhean kaukana vaikka Joose Keskitalosta.

Kansikuva ehkä jelppaa mielikuvissa, mutta kyllä tämän voi kuvitella näin: mies istuu pyyhkeisillään saunan jälkeen rantasaunan terassilla, vähän on viiniä maisteltu, niin että meinaa mikkipiuhoihin sotkeentua ja niin että nousuhumalan myötä tulkintaa rohkaistuu loppua kohden.
.