Mursu on kuollut.
Kappale kertoo suuresta Pohjanmeren mursusta ja Suomen autonomian ajan vakavimmasta välikohtauksesta. Kappale kertoo mursusta, joka sai tarpeeseen arktisen alueen loppuunnussituista naaraista ja päätti lähteä Itämerelle etsimään uusia siitoskohteita. Mursu pyrki aivan oikeutetusti etsimään ja tuhomaan kaikki matriarkaatin symbolit. Mursu koki Suomen itäisen laajentumisen uhkaksi mursun oikeutetuille turvallisuushuolille. Kappaleessa on otettu huomioon lisäksi selkkauksessa aiheutuneet sivullisuhrit, kuten kalastaja veneineen sekä pyykkiteline. Asiaa ei saatu ratkaistua sovinnollisesti. Koko Suomen poliisivoimat sekä puolustusvoimat oli hälytetty paikalle, mutta mursu taisteli urheasti ylivoimaista vihollista vastaan. Hän ei antanut henkeään ainoastaan itsensä puolesta, vaan lisäksi edustamansa aatteen puolesta.
Kunnioittakaamme mursun muistoa. Hän oli sankari. Hän kuoli sankarina taistelussa. Kunniakkaampaa tapaa kuolla ei ole. Ottakaamme kaikki esimerkkiä mursusta.
Kappale saattaa herättää voimakkaita tunteita.
Haluaisitko kommentoida? Rekisteröidy käyttäjäksi tai kirjaudu sisään
Ei kommentteja.