Kiitoksia oivista kommenteista. Olen aina tykännyt Ultra Bra:sta ja pillibändeistä yleensäkin joten yritän tehdä harvoista biiseistänikin usein sen henkisiä. Kaikki mitä teen (pl. vokaalit) on konetuotteita, kun nuo pahuksen sormet eivät enää suostu juoksutuksiin. Joskus olen jotain osannutkin, mutta enää en.

Olen kaikissa demoissani aina liikkeellä teksti ja sovitukset (etenkin pilliarrit) edellä; tekninen hierominen, soundien hakeminen ja biisien tulkinta ovat minulle välttämätöntä ja pahanmakuista pakkopullaa (sen muuten kuulee noista demoistakin). :-D

Yritän taustan ja tulkinnan välisellä kontrastilla, jonka tuosta bongasitkin, luoda jotain joka olisi tunnistettavissa ja kuulostaisi "minulle itselleni".

Lopusta olen samaa mieltä, etenkin kun demossa vokaalitulkinta ja muu sovitus eivät osu kunnolla kohdalleen. Valitettavasti se töksähtää vähän ikävästi. Muistan, kun mietin erilaisia lopetuksia tähänkin, mutta en löytänyt omasta mielestäni yhtään toimivaa ratkaisua. Tuota täytyy vielä pohtia, jos vääntelen biisiä joskus uudemman kerran.

yt AnttiJ

Onpa jännä! Noin niinku periaatteessa kuullostaa aika kivalta kokonaisuutena. Ihan kuin ultra-bra ja freukkarit olis pantu yhteen. Musiikillinen puoli vissiin enimmäkseen joillain masinoilla toteutettu? Voi että ne onkin pätevän kuuloisia nykyään. Laulu oli sitten luomua ja tosiaan sellasta juurevaa kantrityylistä vetoa, mikä oli tuolle taustalle melkoinen kontrasti, mutta hyvinkin toimiva sellainen. Enpä yhtäkkiä osaa sanoa, mitä tässä olisi pitänyt olla toisin. Ehkä loppu tuli vähän yllättäen?
Vahvasti positiivinen kuuntelukokemus.