Johnny Winter & ZZ Top meets Country rock! Hyvä riffi, ja kulkevat kitarat. Mieleen nousee kuva jenkkikuppilasta, missä kundit soittavat kanaverkon takana ja verkkoon lentää koko ajan kaikenkokoista punaniskojen heittämää kaljalasia. Ja kun biisistä syntyy selvä mielikuva, niin toteutus on ihan saletisti onnistunut. Laulu oli metkasti, mutta minusta biisiin sopivalla tavalla rento. Onneksi fiilistä ei ole pilattu ylituottamisella; näissä biiseissä pitää soundeissa olla kunnon roso. Mainio biisi, siitä messevät 9 bojoa.

Iskevä riffi tässä kappaleessa. Tyylikäs 70-luvun tunnelma kauttaaltaan ja kitarointi toimii todella vakuuttavasti. Laulutyyli sopii hyvin meininkiin ja kaikki soittimet on vedetty hyvin. Tuotantokin on juuri sopivaa, sillä tähän on saatu livemäinen tunnelma. Hieno veto, kolahti kovasti.

Kylläpä tuo alkukierto pani jänskättään, että mitä pirua sieltä oikein tuleman pitää..? Noh, riffiähän sieltä pukkas oikeen olan takaa, jonkin verran Steve Miller Bandin "Jet Airlinerin" tyyliin. Koska kyseessä on tietoinen, määrätynlaisen musalajin jalanjäljissä pasteeraaminen, niin tuolta kannalta olit mielestäni onnistunut melkoisen buenosti. En tiedä olisiko pieni tempon nosto tehnyt tästä vähän tiukemman kuuloisen, vai oliko lauluosuus vain snadisti "lepsusti" vedetty, mut in the end of the day, kyllähän tässä kivasti oli texasia siltikin! Toisin sanoin, mission completed mainiosti, ja hei, Sä voitit ilmaisen parranajon! Jeeee!!