Hyvää blues musaa.punk asennetta soitossa.
On hyvä.

Törky-bluessia tulee vastaan ihan vaihtelun vuoksi. Ihan karvanaamaista menoa ja tässä on jo kingistä jätskiä sanomassa... Pahapoika on tuhlaajapoika ja pääministeri. (ei saa ottaa kantaa politiikkaan, mutta kun eilen oli itsenäisyyspäivä) ...Mustalla kasilla ja aika kornia olutta.

Kulmikas, konemainen, raaka, ja tätä musiikillista pakettia ei pelasta suomen kielen vastaavat ominaisuudet, joista on toki amerikkalaisen kansanmusiikin käännöksissä hyötyäkin. Tulee Mikserissä usein toistuva tunne, että jos pistän tämän soimaan stereoihin kotona, kysyvät perheenjäsenet että mitäs ihmettä kuuntelet? Kysyvät he sitä muutenkin joskus. Suomen kielestä plussaa.

Tämä menee vähän räkälä rockisi, hyvät harppusoolot, mutta muuten rummut on vähän tylsät, kitarassa ei erikoista, laulu vähän räkälätyylistä mutta paikoitellen ihan ok. Pitäs saada tähän rytmiin jotain muutosia samaa kmoppia koko biisi...

Nyt kyllä ollaan jo lähellä pystyykö montaa sekuntia enemmän kuuntelemaan.

Bluesia luvattiin ja bluesia saatiin. Kunno deep south -meininkiä huuliharppuineen kaikkineen. Ihan alussa se likainen piano tuli vähän korville, mutta muuten tasapainoinen setti. Juureva meininki.

Kauniin heleä äänimaailma, tuo hyvää kontrastia siihen mitä yleensä odottaa blues-biisin tunnelmalta. Hyvinhän tää biisi soi!

Laulu, huuliharppu ja koskettimet pelastavat onneksi noilta rumpusoundeilta.

En tiedä pitäisikö tätä pitää enemmänkin käännosiskelmänä kuin omana biisinään. Mutta joo, mannish boy on ihan hyvä biisi. Ja tämä on ihan hyvin esitetty.

ahh ai että mä tykkään tälläsestä bluessista! saundaa hyvälle kaiken kaikkiaan kaikilta osa alueilta.

Vokaalit toimivat hyvin ja fiilis kuuluu läpi. En ole bluesia ymmärtävä tyyppi, mutta ei tässä nyt oikein tuotu mitään uutta tuohon Mannish Boyhin. Huuliharppusoolo kyllä vinkui erittäin kivasti.