Kaksi eronnutta kokevat yhdessä vapaudentunteen Tallinnassa.
Säv. San. Mäntynen
(Jos olet pääsivulla, klikkaa laulun nimeä nähdäksesi alla olevan kirjoituksen kokonaan.)
Tämän biisin syntymisellä oli suuri merkitys itselleni. Se katkaisi viiden vuoden hiljaiselon musiikkirintamalla. Sinä aikana tuli harvoin edes koskettua kitaraan. Kynnys laulujen työstämiseen kasvoi.
Pystynkö enää synnyttämään julkaisukelpoista materiaalia? Löydänkö enää uusia toimivia ideoita soittamiseen, sovittamiseen, jne. Osaanko enää edes laulaa tai soittaa kunnolla? Entä sen kaiken tekniikan hallitseminen. Muistanko enää niitä lukemattomia äänittämiseen, miksaamiseen ja muuhun työstämiseen liittyviä asioita?
Ja todellakin, monia asioita joutui kaivamaan itsestään uudestaan esille. Tämä voi olla pieni laulu, mutta sen merkitys uuden luomisprosessin käynnistäjänä on suuri.
Haluaisitko kommentoida? Rekisteröidy käyttäjäksi tai kirjaudu sisään
6
|
MC. Maggot 29.09.2015 Eipä mitään ihmeellistä tuonut musiikkigenreen. Ihan ok rimputus. |
|
||
9
|
Petri Olento 27.09.2015 Perinnetietoiset arpeggiot toimivat, feidauksen sijaan olisi voinut olla oikea lopetus, se kuitenkin vain pieni miinus, kun melodia välitti tuota vapaudentunnetta. Hyvin katkaistu hiljaiselo. |
|
||
Mr Dimension 27.09.2015 aika perus suomirokkia. jotenkin tuo bassoraidan lähes don huonotmainen soitto alkoi ärsyttämään. laulukin kuullosti hirmuisen epävarmalta. |
|
|||
9
|
Kostiainen 26.09.2015 Tämäpä oli reipas ja mukaansatempaava biisi. Tuo taukojutun olisi voinut jotenkin eri tavalla hoitaa, en vain osaa kertoa että miten. Kitarasooloa jäin kaipaamaan. |
|
||