Melko rouheaa jumitusta. Riffit oli melko perushuttua, ei oikein löytynyt mitään yllätävää tai koukkua joka olisi jäänyt mieleen. Puhesamplet toimi hyvin ja oli hauska lisä biisiin. Alussa rummuissa oli hyvä meininki mutta sekin vähän latistu loppua kohden. Kokonaisuus jäi aika tylsäksi.

Toimii. Todella yksinkertaista mutta tyylikkäästi toteutettua ja onnistuu luomaan vahvaa tunnelmaa. Vähän täyteläisempää soundia voisi olla mutta kelpaa oikein hyvin näinkin.

Plussat siitä että sait Charles-sedän fiittaamaan, kerro terveisiä!

Tää on sitä Bongzillamaista perussludgea mis on perus-riffit. Ja jumalauta meikä sitten nautiikin siitä. Varmaan just muille ku tälläsille doomstereille vähän turhan ykspuolista musaa, mut mä nautin. Vokaalipuoli on se ikävä heikkous tässä, noi epämääräset huudot
ei nyt oikein kolahda päähän kunnolla. Särön lisääminen vois olla jees juttu. Nauratti muuten suomenkielinen nimi ku englanninkielistä samplausta vaan täynnä :D Annetaan kasi, nousis helposti numeron verran ylöspäin jos ois vokaaleissa vähän enempi munaa.

Alun äänisämpläys (?) oli hyvä. Tykkään vahvoista kitaroista, joissa vähän säröä. Tässä toimi, mutta harmitti rumpujen jäädessä ohueksi. Koitin vääntää lisää voluumea, että kuulisin onko ne rummut niin ohuet. Kyllä ne vaan oli. Parempi kokonaisuutena ehkä enemmänkin kuin numeron, jos rummut olis iskenyt vahvemmin.

Mukavan brutaalia, kitarasoundit miellyttävät. Haikka- ja muutkin pellit vähän repivän kuuloiset - vähän eq:ta niin ok. Voi tietenkin johtua omista äänentoistolaitteistakin. Lauluahan tämä kaipaisi, Tomi Joutsen-tyyppistä ehkä. Vähän kuin jäisi kesken - Intro jollekin? Jään odottamaan.

Rouheaa kitarariffittelyä. Kuin Timo Rautiaista & Trio Niskalaukausta ilman laulua. Samplet sopivat kuin nenä päähän. Jotenkin nuo (kone?)rumpujen saundi häiritsi välillä, mutta mitäpä siitä. Tässä mielentilassa vähän ehkä liian pitkä kappale, siksi "vain" ysi..