Mistä Voisin Tietää

Aimo Vekki | 05.10.2012 | Kuunnelma
2:48

Elämäntavat on aina henkilökohtainen valinta. Geneettisen elämänajan arvuuttelua ei voi pieremällä pidentää: Mittasin lämpötilan ja kylmäpieru tuli jo! Lämmin on suhteellista. Kun intuitiolla edetään, miten voisi ottaa vastuuta tekemisistään. Ja kun semmottis ruvetaan suitsimaan, ollaan selkeästi tietämättömyydestä johtuvan yksilönvapauden rajoittamisen äärellä. Kohtalo vie ja se on Jumalan vika, jos jotain sattuu.

Säv/Saniainen: Tommi, Vekitetty

0.00   393 kuuntelua

Kappaleen sanat

Jäljet jää, kun yksinään, mies kulkee moottoritietään.
Yksi taakse ja kolme eteen. Leveys ei näytä piisanneen.
…Edes hetkittäin…
Suora on juntu, kun pihaan on tultu. Herran pelko on alku viisauden.
Siihen se jää, kun aamu herää ja isäntä ulos häädetään.
Vieläkin tunnen sen, kun katsein lasittunein, lyödään sormille ovella makuuhuoneen.
Mistä voisin tietää mitä eilen mietin, mitä tein.
Kun huominenkin käsissä on suurempien Jumalten.
Ken kohtaloa uhmaa, se aikansa tuhlaa olemattomaan.
Nurkkaan ajaessaan rajoittaa Vaimo yksilönvapautta.
Illan viimeiseen savukkeeseen näyttää keho reagoineen.
Avaimet oveen ei näy sopineen, on lasi mennyt ensin eteiseen.

Kommentit

Haluaisitko kommentoida? Rekisteröidy käyttäjäksi tai kirjaudu sisään