Olen nyt jäänyt tavallaan kuuntelemaan koko kaverian tuotantoa mikseri.netissä ja ihmettelen vaan tätä monipuolisuutta ja laadukasta jälkeä, olkoonkin että kovasti kehuttu/haukuttu lauluääni ja jopa englannin lausunta pistävät korvaan joka kerta. Soundista olen jo oppinut pitämään mutta englanti ja sanavalinnat eivät iske.
Hyvin soitettua ja tuotettua. Kaikki itse??!! Huh

Vähän vanhahtavan kuuloista, jotenkin kasarihenkistä. Etenkin nuo ns. brassiriffit... Lauluääni, tietystä persoonallisuudestaan huolimatta ei mulle kauheasti iske, myös ääntäminen mättää aika pahasti. Rytmiosasto kylläkin toimii, tavallaan. Mutta kun sävellyskään ei kolahtanut, niin on pakko tyytyä seiskaan.

Hyvät, rauhalliset fiilikset tuli tästä biisistä.

Sanoitusten sovituksesta onkin jo sanottu. Lauluääni ei oikein miellyttänyt, laulu ei tule oikein luonnollisesti, vaan pingottuneesi ulos. Biisinä ihan ok, mutta tuotos on diskanttivoittoinen, jonka päällimmäisenä ja aivan liian pinnassa naksuu tuo snare.

No jo on kappale. Ei tässä noin laadullisesti hirveästi valitettavaa ole. Eli ihan laadukas äänitys. Rumpu- ja basso osasto ovat siedettäviä, mutta kaikki muu ml. laulu ovat kyllä aika hirveetä kuraa. Onnea valitsemallanne tiellä.

Marccusin tyyli on nopeasti tunnistettavissa. Soitto, tuotanto ja lauluääni ovat miehellä hienosti hallussa, mutta englannin lausuminen on edelleen vähän rallikuskimaista. Marccusin muista kappaleista löytyi myös enemmän tarttuvuutta kuin tästä biisistä, joka koukkujen puutteessa jää hieman vaisummaksi esitykseksi verrattuna muihin herran tuotoksiin. Huonoa biisiä kyseinen seikka ei kuitenkaan tästä tee. Hyviä melodioita tässäkin kappaleessa on, varsinkin (melkoisen synteettisen kuuloisen) torvisektion ja urkujen vetämät kuviot miellyttivät. Basso myöskin groovaa hienosti. Rummutkin toimivat, mutta tuo väliosa missä hi-hat lähtee vetämään puolitempossa kärsii hieman meiningin pysähtymisestä. Keskitasoa huomattavasti parempi kappale tämä on, mutta Marccusilta olisin odottanut vielä parempaa.

Aika nasta 80-luvun soundi tässä biisissä. Hieman tuo laulun fraseeraus pistöö korvaan. RUmmut on miksattu vähän turhan pintaan. Ja noita taustalla olevia kitaroita olisin tuonut vähän enemmän näkyville. Mutta aika tarttuva kipale kaiken kaikkiaan ja hyvin on 80-luku vangittu tähän biisiin. Hyviä taustalaulu -juttuja on myös. Laulussa olisi saanut olla vähän enemmän tarkkuutta.
Ihan hauskaa matskua silti.

Ei kestä. Taustat ovat imelämmät kuin imelimmät kasaripopin helmet. Laulu kuulostaa epätoivoiselta yritykseltä saada karvoja pois kurkusta ja englanti tökkii. Voisin kuvitella tähän semmosen sienistä höynähtäneen punkkarin heilumaan lavalle mopin kanssa ja kirmaavan kuin kukka kedolla... Jokseenkin myös muistuttaa minua niisät elämää tappavammista lahden automatkoista kuin ainoa kanava jota sai kuulla oli rytmiradio 96.6. Tämä kappale on satava levyraadin tuomittavaksi. Peittäkää lastenne korvat.

aih laulusoundi on mun mielestä todella lähellä täydellistä!!

hienosti liikkuu palaset.. yksi miinus on lausuminen, joka meinasi alkaa vaivaamaan.. mut ei se sitä tehnytkään..

ehkä odotukset kasvoi alussa vähän liian korkeiksi. tää on vaikea pala.. nroa ei uskalla antaa..

Laulu kuulostaa RUSHin laulajalta, hauskaa =) kyllä tämä ihan kuunneltava on. Vaikka en ehkä normaalisti kuuntelisikaan tämmöstä..