Tämä on kappale joka herättää minussa paljon muistoja. Kuulin tämän ensimmäisen kerran vuonna 2005 ja se innoitti minua todella paljon. Kappaleen tumma sävyinen estetiikka, minimalistinen, mutta melodioiltaan taitava sävellys on todella kuulemisen arvoista. Vieno mutta juuri sopivan säröinen äänimaisema.
Teoksen kannalta ydinkysymyksenä näen sen näkeekö artisti paholaisen kauniina ja turhaan parjattuna, koska jos paholainen on yhtä kaunis kuin tämä sävelmä ei paha voi olla kuin ulkokuori (jos sekään). Taitavasti luodut taustatehosteet, kolinat ja raapimisäänet tuovat mieleeni Neubautenin tuoreamman tuotannon, vaikkakin tämä kappale vie mielestäni vertailussa voiton.
Loistava kappale ja itselleni näin vähästä aikaa kuuneltuna yhtä kaunis kuin ensikuulemalta.

Kirkon-vanha-pappi-sekoaa-soittaa-flyygeliä-kellon-sisällä.
Repii-r aamatun-sivu-sivulta. Kirkon-vanha-pappi-sekoaa-soittaa-flyygeliä-kellon-sisällä-kuolee-v iereen-FLYYYGELIN!

tykkään ! :)

Muuten aivan täydellistä mutta olisin halunnut kuulla kappaleen suht. leveänä stereona. Tiedä sitten onko tämä ihan tarkoituksella monoa...

Loistava tunnelma, mutta vaihtelua olisi voinut olla enemmän ja tuo paperin repimisääni oli vähän turhan kovalla ja se loppuu vähän turhan äkkiä. Biisin alussa taisi olla vähän turhan iloisen kuuloinen melodia, joka ei sopinut muuhun kappaleeseen.

Todella hienoja melodioita!

Mulla oli aikamoiset ennakkoasenteet ennenko vihosta viimein kuuntelin näitä sun juttuja.
Mä en tiä muista biiseistä nii kamalasti, mun on vaikea keskittyä hitaisiin asioihin pitkiä aikoja kerralla, mut tästä biisistä mä ihan oikeasti tykkäsin. <3

Ei paholaista voi nähdä, sen ainoastaan tuntee. No siinä on heti RISTIriita ensinmäisessä lauseessa. Ihmisen mielikuvitus tekee tepposia ja kaikki pitää kuvata näkyväksi/kuuluvaksi.

Piano on hienosti efektoitu, mutta en saa siitä paholaisen mielikuvaa. Pikemminkin jotain ihan päinvastaista. Ei paholainen ole surkimus, vaan hallitseva tekijä maanpäällä. Mutta jokainen näkee ja tuntee sen eritavalla, on se sen verran muuntautumiskykyinen. Liian kaunis ja sympaattinen teos on tämä, joka rajoittaa saamaan kuvaa kliseisistä kuvitetuista paholaisen tunnusmerkeistä. Mieltäni on manipuloitu liikaa ja en ole puhdas, onko kukaan.

Tunnelma on huikean siistiä ja mielellään kuuntelen tätä kuulokkeilla useampaan otteeseen. Jotenkin tulee rauhallinen olo ja ei tarvitse hirveästi ajatella. Tyhjentävää.

Liian miniä minulle. Saundit on hienot ja tunnelma hyvä. Mutta olisin kaivannut vaihtelua, jotain pärisevää ja jotain roottoroitua. Alaäänet olisi voinut toteuttaa jollain muulla tavalla, ei kuulostanut hyvältä. Myöskään dynamiikkaa ei mielestäni ollut käytetty hyväksi..

ailku pimputukset puuduttavia, loppu nuuten hyvä mutta puuduttava keskivaiheilla oli ihan hyvä kohta, mutta kun kuuntelin sen uudestaan se oli puuduttava. paras kohta oli kun sininen palkki meni loppuun