Yleensä on tuhoon tuomittu yritys aloittaa sävellystyö ottamalla kitarasta outo sointu. Tällä kertaa se toimi. For Elisen tekeminen - niin sanoitus kuin sävellys - sujui maagisen nopeasti yhdessä yössä. Oli kuin olisin tehnyt taiottua palapeliä: otan laatikosta palan ja se istuu paikoilleen ensiyrityksellä. Talviyön tunnelma, kylmyys ja kynttilän valo, kertojan fyysinen ja psyykkinen hauraus ja epävarmuus, kaunottaren ja hirviön läsnäolo samassa persoonassa...