Varo Vaaraa

Helvetin synty olkoon Saatanan nimi, jonka taivas vitustaan laukoi.
Perkeleen jäällä siveltäköötte suonenne, jotka pirujen liekki kärventää.
Nautinto on tuskaa, ja helvetti on taivas.
Huominen on mennyt. Aika tuhoutuu.
Perille käy juoksu, kohti viime hetkeä.
Tarkoitus on kaaos, vain onni unohtui.

Äärimmäinen tuho on turva, tulinen.
Pelkää elämää. Kiitä kuolemaa.
Täynnä harmoniaa, kaikki sovitaan,
kun päitä katkotaan, ja itkuun hukutaan.

Voimattomat, teiltä itse vieväiset. Kärsimykseen, pahaan, tuomitsevaiset
Täten olkoon mies pahaan pystyväinen. Veljet vallastaan tappakoon.
Polttakoon kylmyys sieluanne, vaikos loppu miellyttää jo mieliänne?
Unohtakaatte hajut ja värit. Älköötte selviytymistä aistiko.

Varo vaaraa. Vääryys tulee. Kaikki kärsii tavallaan.
Paholaisen pata tulvii viattomuuden verta, jolla katkeruuden myrskyt nostetaan.
Ruton aika, on jälleen raivota, ja muuttukoon ilma myrkyksi.
Repiköön demonit omansa palasiksi. Nouskoon tuli taivaanrannasta.
Tuhoutuneen äidin jäännökset sulattakoon
synnyttämänsä elämän kuolleeksi kiveksi.

Kauhu työntyy päähän, tulta roiskuu kyrpään.
Veri myrsky tappaa ja ruumiit räjähtää. Sade muuttuu hapoksi, ilma katoaa.
Ikinä ei kuolla, vaan aina kärsitään. Helvetti on tullut. Maailmanlopun hetki.
Kukaan naura ei. Keskittyvät kipuun. Ihmettelet miksi, vaikka elää halusit.
Helvetti on täällä. kärsi kuoliaaksi!