Olen täysin samaa mieltä vtm:n kanssa :)

Aika rankalla kädellä on muut arvostellu tätä biisiä. Mulle tuli tästä aika paljon pohjois-amerikkalaiset bigbeat/breakbeat bändit mieleen kuten The Crystal Method, jonka monet ainakin tuntee. Mä oon kuunnellu tällasta muiden ohella jo useita vuosia ja pystyn sen vuoksi kommentoimaan tätä biisiä hyväksi. Yksi selkeä miinus on välillä taustalla kuuluva distortti basso tai kitara..tai joku mut se säröllä oleva soundi. Se pistää suht paljon korvaan seasta esim siks et mielestäni se on vähä epätunessa. Monotonisuus sinänsä ei oo haitta tän tyylin musassa, mutta joku pikku catcher soundi olis käyny tonne taustalle.
Respect.

musta toi on hyvä tulee ihan noi need for speed 4 olevat popit mieleen.

Hmm... tää on tosiaan menny vähän kokeilun puolelle. Ite en niin tiedä tästä tyylistä, mutta noi syntikkajutut on todella hienoja tossa välissä... biisi itsessään on tosiaan aika monotoninen, mutta hienosti oot soundimaailmaa taas kyhänny. Ja sit pidän tosta bassosta, mikä jytkää tossa rumpujen takana vaimeena. Tää on erilaista, mut kyl tää on jälleen taattua Ale-laatua. :)

Aika monotoninen. Tylsä, etten sanoisi. Instrumenttien vähäinen määrä on kyllä aika hyvä juttu ottaen huomioon biisin tason, mutta hitaasti kulkeva monotoninen teos alkaa ramaista jo siinä puolessa välissä. Parempi väliosa (jokin "raskas" instrumentti lisäykseen) ja muutenkin jokin instrumentti lisää tukemaan biisiä tekisivät mannaa. Tylsä ja laimea tässä muodossa.