"Olemme kulkeneet pitkän matkan.
Ystävä hyvä, älä pelkää.
Hetkesi on ohi nopeasti.
Silti mikään ei mene hukkaan.

Olen sairas, mutta et koskaan hyljännyt minua.
Minäkään en hylkää sinua koskaan.
Raaputan vain turhan pois.
Säilytän parhaat palat ja nautin.
Hitaasti."

"Vaikka olen kulkenut rinnallasi, pelkään.
En pidä katseestasi, enkä luonteestasi.
Tällä hetkellä.
Vaikutat uhkaavalta katseesi kanssa,
en luota sinuun."

Sydämen lyönnissä niskat murtuivat.
Vasaran voimasta putoaa rakkaimmatkin.
Liha erotetaan luista, ja säilötään.
Osa syötiin heti.

"Olemme kulkeneet pitkän matkan,
olen sairas, mutta et koskaan pelännyt minua.
Kannan sisälläni osia ystävästäni.
Sydän, keuhkot, maksa ja haima.
Vatsassani."

Haluaisitko kommentoida? Rekisteröidy käyttäjäksi tai kirjaudu sisään

Kirjaudu