Yksi kaikkien aikojen siirappisimmista balladeista mitä on koskaan levytetty. Säkeistöön on saatu ihan kohtuullisesti tunnelmaa koskettimien ja rautalankakitaran avulla, mutta viimeistään laulusuoritus ajaa kappaleen väistämättä parodian puolelle. Mielenkiintoisena lisänä kappaleessa ovat särökitaraa tarjoileva elektroninen väliosa, sekä viimeisen kertosäkeen vetäminen puhtaana rockina.