Käytyäni toukokuussa 2009 J-M Jarren keikalla Helsingissä, innostuin taas toden teolla elektronisesta musiikista. Hankin halvan Behringerin wah-wah pedaalin, ja käytin sitä pääosin rumpuihin kokeilumielessä tässä kappaleessa.
Osa rummuista on soitettu arpeggiaattorin avustuksella, ja osa on soitettu kosketinsoittimella käsin. Kaikki rumpusaundit on kuitenkin viety wah-wah pedaalin läpi sisään.
Kappaleessa ei ole mitään ohjelmoitua, vaan kaikki on periaatteessa soitettu allekirjoittaneen toimesta, koska soittaminen on kivaa, ja antaa tietyn inhimillisen leiman biisiin. Ohjelmoiduista kappaleista tulee niin herkästi "elottoman" kuuloisia, ja mielestäni kappaleen tulee "elää".
Haluaisitko kommentoida? Rekisteröidy käyttäjäksi tai kirjaudu sisään
10
|
Varhainen Valo 26.01.2011 Joo, vertaus sitä toinen tätä...miks biisi ei voi vain toimia ilman vertäyksiä, koska TÄMÄ biisi nyt sattumalta vaan on viihdyttävä ja mun mielestä ajaa asiansa ihan siinä missä pitääkin ilman selityksiä! |
|
||
7
|
K-Darth 29.07.2010 Hmmm. Toi jatkuva "pomppujen" virta tuo mieleen Frank Zappan "Joe's Garage" -trilogian jossa Zappa käytti paljon tuon kaltaista efektiä, varsinkin lyömäsoittimiin sidottuna. Ovela biisi. |
|
||