Ensimmäisenä tuli mieleen että tuo alku nyt oli ihan turha. Sen jälkeinen varsinaisen biisin alkukin oli jollaintapaa aika sekava. Senjälkeen biisistä ei jäänyt mieleen oikeastaan mitään. Kitarasaundit oli aika hirveät mutta selvän saa mikä nyt on pääasia. Kyllä tämän läpi kuunteli mutta ei itessäni saanut kylläkään aikaan oikeastaan minkäänlaisia tuntemuksia.

Biisi jyrää loistavasti käyntiin. Parit väliriffit jää hiukan heikommaksi, "peruskauraksi" mutta loppu potkii taas munille. Aika tiukkaa settiä silti.

jumalauta! jätkät osaa!

Öö alku oli aika ihmeellinen, luulin että siihen ois tullu jotain muuta mukaan mutta se sit alkokin tollein, hiukan oli sekaava kyllä, jos tempo ois ollu hiukan hitaampi tai riffit tehty vähä eri tavalla niin siitä ois saanu selkoo, mutta minkäs sille voi kun osaa ja haluaa soittaa nopeesti kvinteillä jne niin mikäs siinä :) mutta vähä ois saanu olla selkeempi ja biisi ois voinu olla hiukan piteempi se niiku loppu kesken. Mutta muuten se oli hyvä :P

Johan lämmittää mieltä alun riffittelykavalkaadi. Ehkä pikkasen turhan power metalliksi livahtaa introriffin jälkeen. Meikäläisen mielestä vaan. Intro riffi(tai tuo tidi-tidii-tidi-tidii-pliling) on selkeästi raudakkain näistä riffeleistä. Jaa tämä oli instrumentaali-rässiä, no eipä ole ennen kuultu tälläistä. Mukavasti kulkee soitto ja suuruutta luvassa, kunhan reenikämpällä jaksetaan muutakin, kuin tumuttaa(availla pulloja). Hyvää työtä. Rässi on parasta.

Vähän on tungettu liian isoa munaa liian pienen tytön perseeseen. Eli siis vähän liikaa tungettu tavaraa yhteen biisiin. Kuullostaa siltä että jätkillä on läjä riffejä ja niillä on tehtävä jotain. Tässä ne sitten ovat. Tuplis riffin&seuraava antaa jo jotain mutta vie ne kyllä sitten poiskin. Sekava väkinäisen oloinen kokonaisuus. Sanotaan näin että legot on hallussa mutta ei vielä osata rakentaa kunnolla.

Positiivinen yllätys. Soittajille ei vielä ole kilometrejä hirveästi kertynyt, mutta siihen nähden yhteensoiton tiukkuus on jo todella hyvällä tasolla. Tietynlainen ujous ja varovaisuus vielä välittyy etenkin vokalisoinnista. Asia mikä tulee korjaantumaan kokemuksen myötä.

Biisitkin ovat sävellyksellisesti ihan mukiinmeneviä, vaikka ei tässä nyt vielä mitään uutta master of puppetsia olla luotukaan, niin kyllä porukalla on nuoreen ikään verrattuna peruspalikat todella hyvin hanskassa. Kaikesta paistaa läpi että bändiin ja treenaamiseen ollaan todella jaksettu panostaa, laitteistopuoleltakin löytyy jo laatukamaa ENGLiä sun muuta, joten Arctularylle uskaltaa hyvällä syyllä povata menestyksekästä tulevaisuutta!

Tässä oli hyvänkuuloiset soundit, kitarasoundi ei ole kauhean rankka mutta selkeä. Biisi oli progemaista haahuilua ympäriinsä, ei kauhean tarttuva.