Olen kauan kulkenut polkuja
joita ei oo olemassa
jättänyt aina merkin sinne mistä tieni teen
seurannut sitä ystävää
joka tiedä sen enempää
jota ei oo olemassa siellä minne meen

ja huomenna viimeistään
ne pyytävät taas lähtemään
pois täältä pian häipymään
niiden päältä pölyt pyyhkimään

ja sata vuotta nukkunut prinsessa herää unestaan
mut sillä kun hän nukkui, ehti kuolemaan
se prinssi jota hän nyt kovin turhaan odottaa
ja sata vuotta nukkunut prinsessa nukahtaa uudestaan
ja hän nukkuu jälleen

olen yrittänyt laskea päiviä
pitää kirjaa niistä hetkistä
joina taivaan tähdille olen nimiä antanut
ja niistä kaikkein kauneimman
sun mukaas nimesin, uskothan
ja nyt niitä katselen kun haluan nähdä sut

ja huomenna viimeistään
ne pyytävät taas lähtemään
pois täältä pian häipymään
niiden päältä pölyt pyyhkimään

ja sata vuotta nukkunut prinsessa herää unestaan
mut sillä kun hän nukkui, ehti kuolemaan
se prinssi jota hän nyt kovin turhaan odottaa
ja sata vuotta nukkunut prinsessa nukahtaa uudestaan
ja hän nukkuu jälleen

makaan yksin kuumeessa kotona
sun ääni on lintujen laulua
mut tänään sitä kuule en
kohta lähden vaikka kuolisin
matkalle väsyneenä vaipuisin
mut mitä sil on väliä jos näe en sua
- ja hän nukkuu jälleen...

ja sata vuotta nukkunut prinsessa herää unestaan
mut sillä kun hän nukkui, ehti kuolemaan
se prinssi jota hän nyt kovin turhaan odottaa
ja sata vuotta nukkunut prinsessa nukahtaa uudestaan
ja hän nukkuu jälleen.

Haluaisitko kommentoida? Rekisteröidy käyttäjäksi tai kirjaudu sisään

Kirjaudu