Tästä biisistä tulee mieleen Pink Floydin psykedeelliset kokeilut. Kypä.

Basso tekee minut hyvin levottomaksi, tekisi mieleni lopettaa kuuntelu mutta kuunnellaan nyt sitten loppuun saakka.

Alussa onnistuit kyllä saamaan vilunväristyksen selkäpiissäni. Se on aina kunnioitettavaa. Sitten tulee pitkä tylsä vaihe kunnes vähän ennen puoltaväliä jokin soittoväline (kitara?) antaa mukavan säröisen äänen ja biisi saa happea ja hengittää jälleen. Ja sitten alkaa laulu josta en pidä lainkaan. Siinä ei tunnetta, tuntuu pintapuoliselta "huudetaan-tähän-nyt-jotain-sairasta-kyllä-ne-tykkää-mistä-tahan sa-ääntelystä". Ja puhe on liian selvää (vaikka en minä siitä loppujen lopuksi selvää saa), ei tässä genressä yksinkertaisesti pidä saada selvää mistään :D Vaivaannuttava laulu. "Kynttilöiden hehku" on mukava sanapari, runoilijana pidän siitä.

Anteeksi mutta tämä ei ole lähellekään parhaimpia töitäsi, pakko sanoa suoraan. Hyvää viikonloppua kuitenkin! :)