Tarve muistojen

Luotanko vielä silmiini sokeisiin vai annanko tilaisuuden
viedä eteenpäin taakse muistojen.
Luotanko vielä tähän ajankynnykseen johon
jokainen meistä jää välillä kiinni lisää oppiakseen.
Heikkouden
ruumiillistumat ovat antaneet meille kasvot joita me katselemme häpeillen
peileistämme
rumuuden irvikuva häpeilee peileissämme

jään
taas

Pimeyteen
mutta sieltä pois päästäkseen,
siihen tarvitaan aina jokin
toinen
ja nyt yksin ei jää kukaan

Tielle tulee kaikenlaista, yksinäistä ja
onnekasta
mikä on sinun tie mihin kaikkialle se sinut vie.
Polvistu sen
voiman edessä niinkuin polvistuit
elämä sinun kädessä
Pimeyteen voit sinäkin
vajota tätä menoa
ole hyvä hallitse ja hajota

jään taas

Pimeyteen
mutta
sieltä pois päästäkseen
siihen tarvitaan aina jokin toinen
ja nyt yksin ei
jää kukaan

Haluaisitko kommentoida? Rekisteröidy käyttäjäksi tai kirjaudu sisään

Kirjaudu