Vanha kappale. Toinen kappale ikinä, kahden vuoden takaa. Ajalta, jolloin en osannut ollenkaan soittaa, enkä osannut minkäänasteista teoriaa mistään. Jolloin musiikilla ei ollut rajoja ja sain tehdä mitä halusin. Aika, jona en hallinnut musiikkia ollenkaan, se hallitsi minua.(oh, the drama) Kaikki oli puhdasta ajatusta, tunteita. Aika johon on mahdoton palata enää ikinä. Tämä on täällä nostalgiana. Muistuttamassa, että oli aika, jolloin soinnun keksiminen nosti hymyn huulille.