Toisen Maailman Prinsessa

Trionesse | 20.12.2007 | --
5:55

Murtuneet-demon I-raita

Useita vuosia vanha laulu, joka on saanut sanomalleen ominaisen avaruustunnelman.

Säv/san.: Pirjo Kärkkäinen
Sov.: Trionesse

10.00   1581 kuuntelua

Kappaleen sanat

Minun sieluni on aurinko - ei kukaan voi katsoa soikaistumatta
Minun mieleni on meri - ei kukaan voi lohduttaa hukkumatta
Minun sydämeni on avaruus - ei kukaan voi löytää etsimättä
Minä olen kuin tuli - ei kukaan voi kahlita menehtymättä

Minä olen kuin ruusu - ei kukaan voi koskea kärsimättä
Minä olen kuin savu - ei kukaan voi hengittää yskimättä
Minä olen kuin vuori - ei kukaan voi valloittaa uupumatta
Minä olen kuin myrkky - ei kukaan voi maistaa kuolematta

Ei kukaan tahdo rakastaa toisen maailman prinsessaa
En kuulu tänne se on varmaa, en kuulu tähän maailmaan
Et tahdo minua kesyttää, olen vihaisempi kuin näytänkään
Eikä kukaan voi mua rakastaa sillä en kuulu tänne
Ollenkaan

Minä tulen tähtien tuolta puolen
Olen paikasta viliruusujen
Tämän maailman ilma on mulle liian raskasta hengittää
Ja ennen pitkää se minut väsyttää

Tulen paikasta tuhannen sateenkaaren
Siellä onni oottaa etsijää
Tämän maailman säännöt ei aina minua hyväksykään
Ja ennen pitkää se minut väsyttää

Ei kukaan tahdo rakastaa toisen maailman prinsessaa
En kuulu tänne se on varmaa, en kuulu tähän maailmaan
Et tahdo minua kesyttää, olen vihaisempi kuin näytänkään
Eikä kukaan voi mua rakastaa sillä en kuulu tänne
Ollenkaan

Kommentit

Haluaisitko kommentoida? Rekisteröidy käyttäjäksi tai kirjaudu sisään

Joneman 07.02.2008
aivan upea biisi, aiheuttaa kylmiä väreitä! ;D
0   +1 +2
 
10
Draamajumala 21.12.2007
Alusta tuli mieleen miten mahtavan lisän pari viulua tekisi tuohon kun sello tulee mukaan. Haikeaa ja kaunista on tämäkin, kuten edeltävätkin kappaleet. Sähkökitara sopii hyvin kokoaisuuteen ja tuo akustiseen menoon kivan lisän. Oikein mukavia kuvailuja lyriikoissa mm. "Minun sieluni on aurinko", "minun mieleni on meri" sekä "minun sydämeni on avaruus". Tämä toimii sen verran hyvin että tämän voisi kuvitella kasvavan pikkuhiljaa loputtomasti, kohti ääretöntä. Kyllä tässä korva ja sielu lepää.
0   +1 +2
 

Viimeisimmät kuuntelijat