Arpeggion tahtiin leijumme kohti menneitä, kultaisia aikoja. Tekoja joita teimme, ihmisiä joita me tapasimme. Onko menneisyys aina jälkikäteen paremman näköistä kuin silloin kun siellä oli aikalaisena? Miksi näin on?
Haluaisitko kommentoida? Rekisteröidy käyttäjäksi tai kirjaudu sisään
JM 25.05.2004 nuo naisvoksut ei ikinä iske minuun, en tiedä miksi. en vain keksi biisiä milloin noita "close your eyes" tyylisiä kuiskausvoksuja ois käytetty niin että ne nostais biisin tasoa. eli ne oli miinusta..muutapa ei sitten taiakkaan olla..tietenki tuo taustalla oleva padi ois joko voinu poistua tai ees muuttua vähän biisin edetessä. Biisin kestosta etenki plussaa, yleensä tränsebiisit venähtää vähän turhan pitkiks, mutta tuo 4-6min on just sopiva, ei ehi kiinnostus loppua ennen biisiä, vaan jää justiinsa sellanen "lisää!" olo. muuten aivan loistava biisi. |
|
|||
9
|
Nebula_Meltdown 17.07.2003 Äänet ovat taas kerran aivan huippuluokkaa. Te kyllä osaatte hommanne. Todella hypnoottista meininkiä ensimmäiset kolme minuuttia. Teillä on kaikissa näissä teidän biiseissä semmoinen äärettömän positiivinen energialataus. Hienoa, ei voi muuta sanoa. Ehkä toistaa itseään hieman, mutta se ei haittaa tässä tapauksessa. Toistaa itseään hyvällä tavalla. Äärimmäisen miellyttävä biisi taas kerran! =) |
|
||