Jahas.. sitten vuorossa kinoksen slovari.

Intro luo sopivan alkutunnelman olematta liian kikkaileva. Säkeistö tuo uudenlaisen jopa entistä hienomman tunnelman kehiin jonka jälkeen soolo pistää seuraavan vaihteen hetkeksi päälle. Tuntuu kuin biisi vaan parantuisi entisestään kulkiessaan eteenpäin (mitenkään alkua väheksymättä).

Laulut on hoidettu mallikkaasti taustoja myöten. Biisin keskellä alkaa tulla jo uhkaavia tunnelmia. Nuo puhutut kohdat eivät vielä ainakaan uponneet, joskaan eivät aina Dream Theaterillakaan tunnu olevan nuo puhesamplet aina tarkoituksenmukaisia, kunhan vain ovat levylle laitettu kun niitä on aina Pink Floydista lähtien "pitänyt" progelevyillä olla :D

No joo.. luisuin vähän sivuraiteille.

Lopussa on todella hienoa kitarasooloilua josta pääsemmekin taas alun pianotunnelmiin. Ei todellakaan mikään huono pläjäys.

Sori jos tulee kokoajan kymppejä, yritän keksiä ensi kerralla jotain kritisoitavaakin :D