Hieno tunnelmainen akustibiisi. Minun mielestä kuitenkin hieman stressaava sanoitus ettei solisti meinaa millään ehtiä laulaa kaikki sanat kohdalleen ja siitä jää sellainen epäterkka fiilis. Voiskohan sitä kokonaisbiittiä hidastaa että laulun sais kuullostamaan luonnolliselta, tiedä häntä...

Hieno biisi kuitenkin, tykkäsin

Onhan se aina kivaa kun mies soittelee akustista ja lauleskelee... Itselläni nyt tämä vaan menee ihan ohi... Vähän pitkästyttävä biisi jopa... Mutta pirun hyvin olet akustisen miksannut!

Sovitukset ja sanotukset hiomattoman kuulosia... musiikki ittessään ihan ok, mut ei mitään ihmeellistä

Aikas jees drubaduuri meininkiä.. sellasta zen kafe meininkiä... oon vissiin kuullu tän jossain aiemminkin

Sanojen rytmitys on hakusessa läpi biisin, ei voi olla pelkkä tehokeino. Vai onko tässä haettu sellasta davemaista assosiaatiota. Tässä biisissä rakenne oli aika outo, sellanen hieman pelimannehenkinen. Itseasiassa koko biisi kuulosti läpeensä imrpovisoidulta.

Kertsin alku on itseasiassa ihan ok, mutta siinäkin häiritsee pikkasen tuollaisten väkinäisten puoliriimien käyttö. Tekstissä on ihan ok tarina.

Omituinen sekoitus Mikko Perkoilaa ja Dave Lindholmia. Varsin onnistunut biisi.

Sellasta kohtalaisen mielenkiintoista suomipop-kauraa. ihme riimittelyjä... Ihan kiva. :-)

Jaaaha... oikeastaan jotenkin sympaattinen, oikeastaan ihan hemmetin ärsyttävä tekele. Arkisia aiheita, teknisesti hemmetin ontuvasti riimitellysti. Vähän kuin J.Karjalaisella, jonka tuotanto tästä tuli laulua lukuunottamatta aika vahvasti mieleen. Takuuvarma radiohitti siis, jos saatte tämän sinne soimaan. Oma suhtautumiseni on tähän jotenkin kaksijakoinen. Hyvää oli melkoinen omaperäisyys, huonot puolet tulikin jo mainittua.

Tuo nopea laulanta ei oikein toimi tuossa alussa, muutenkin nuo vokaalisovitukset on melko oudonkuuloiset ainakin näin ensikuulemalla. Mutta lyriikat on tällä kertaa paremmat kuin edellisessä kommentoimassani teidän biisissä. Melko lyhyt veisu, mutta ehkä siksi tämä toimi oudoista sovitusratkaisuistaan huolimatta, sopisi hyvin johonkin levyn välikappaleeksi, jos siis olisi vaikka teemalevy kyseessä. En tiedä enää itsekään että mitä kirjoitan...

Muusikista ja ulosannista tuli hieman mieleen Zen Cafe, mutta nyt oli kyllä vokalistilla liian kova tempo päällä että olisi toiminut. Hitaampaa ulosantia ja toimisi biisi huomattavasti paremmin.