The great journey

Joo... Pitkästä aikaa tuli vähän parempi biisi... Tai ainakin omasta mielestä (toisaalta taiteellisen näkökulmani mielestä tämä on paska toteus)... Taas kerran biisi on helvetin pitkä. (moninen mielestä luultavasti pitkästyttävä myös...) Onpi myös pisin biisi joka tässä on tullut väsättyä...

Biisi koostuu taas osista... Mitä pidemmälle biisiä kuuntelee sitä hankalemmaksi se tulee kuuntelijalle... Ja lopussa ei odota mikään muu palkinto kuin biisin loppuminen ensinmäiset minuutit ovat varmasti "normaali" musaa kuuntelevalle mieluisimmat...

Osat
1. Blue Devil (00.00)
"Heviosa" joka sai asiallisen nimen...

2. Get out of your body (06.00)
Tästä sitten matka alkaa...

3. Etheric project (07.40)
Toivottovasti pääsit pois kehostasi... Yritys oli hyvä: tehdä musiikkia joka ei koskisi fyysisiin muotoihin, mutta se oli aika huonosti tehty osa... Varmasti moni muu osaisi tämän tehdä paremmin...

4. Astral project (14.30)
Ehdottomasti hankalin kohta... Mitenkä tehdä ääntä tasosta joka ei käsitä enään ääntä ja jota ei edes itse pysty käsittämään? Sekainen ja silti selvä asia joka pitäisi kuvata musiikin avulla??? Käsittämättömän hankala ajatus...

5. My Will (27.00)
Paikko jonnekka tahdon... Tänne itse, mihinkä sinä? Tämäkin täyty kuvata tähän taideteokseen... Sitä ei olisi voinut jättää tekemättä jotta matkasta ei puuttuisi mitään... Viides osa on hyvin persoonallinen kaikki eivät varmasti tänne halua...

6. The Edge (37.00)
Universumin ja kaiken välissä oleva alue... Tätä kauemmaksi et pääse ja samalla pääset... Kaikki tämän rajan jälkeen on vain olemassa olevaa ei mitään ja kaikkea... Avant garde osuus...

7. Everything (45.00)
Kaikki ja ei mikään... Tässä kohtaa ei kannata enään kuuntelua lopettaa...

"No ihan ekaks on käytävä kahvia ja tehtävä eväät, ennen kuin tätä ees alottaa kuuntelee ;) sen verta pitkästä teoksesta näköjään jälleen kyse.
Parin minsan kohal tähän alkaa oppoomaan sisään ja mukaan tulevat pilli soundit nostattaa aiheeseen.
Matkan pakkaus vaihe on, vähän lopus hidasta, mut kantsiihan se tarkistaa et kaikkee on.
Sit lähetäänkin ihan mukavaa kyytiä.
Ryttäys seinään ja koomassa matka jatkuu korkeuksii... (tätä kohtaa olinkin jo kaivannut ;))
Tajunta, tajuttomuus, alitajunta kamppaileva huomiotaan tietoisuudesta.
Koomapotilas ymmärtää kyllä jotain tajuttumuutensa ulkopuoleltakin.
Unenomaiset muistot sekoittuvat omaisten itkuun.
Tajunta yrittää kaikin voimin antaa merkkijä ulkomaailmaan että kyllä tästä vielä noustaan.
Sairaan yössä käytäviä kulkevat haamut.
Ruumiistaan irtautunut koomapotilas vaeltaa käytäviä etsien turhaan jotain.
Aamu tuo epätoivon rippeitä jo tullessaa.
On syytä jatkaa matkaa universumiin ja unohtaa huono tilansa.
Kohti pimeyttä, kohti valoa, kohti tyhjyyttä, kohti täyteläisyyttä.
Rauhallisuus tuolla jossain valtaa kulkijan.
Tänne tahtoisi jäädä.
Tietoisuus olemassa olosta alkaa jälleen heräämään.
Tuo kulkijan takaisin lähemmäksi elävienkirjoja.
Äänet elävien maailmasta alkaa jälleen tulla läpi kooman.
Tajunta palaa ja matkasta jää haikea fiilis.
Hilaa jää katsomaan ulos, jossa sade lyö ikkunaan.
elämä vai kuolema...

No kutakuinkin matkani ajatusmaailmassan leijjui tässä.
Kokonaisuutena ekat 6 minsaa lukuun ottamatta aika mieletöntä maailmaa.
Ehkä joskus jos inspis iskee saatan tästä väsätä tohon yhteis projektiinme lyhennetyn version.
Joitain ideaa täs tuli. ja ehkä joistakin kohdin jotain poisjättämällä ja joihinkin paikkoihin jotain lisäämällä sais tästä vähän toisenlaisen matkan, no sen näkee jaksanko tarttua.
Tämä teos toimii näinkin ihan hyvin.
Pakko kuiteskin antaa vain 9 , paikoin pientä häröä ja maltin puutetta. Joitakin turhan riitasia harmonioita, nois hitaissa leijuvissa osioissa. (no tietty näin pitkän kokonaisuuden kasassa pitäminen on juttu sinänsä)"
the TT Allan

" Oihh.. oihhh! En sanaani suusta saa, sen verran kaukana mieleni vaeltaa etten ajatuksistani selvää enää lue.. Makoilin sängyllä ja jotenkin värit vaelsivat silmissäni palkkeina.. heh. Muistan konkreettisesti lähes ainoastaan alun AIVAN USKOMATTOMAN MAHTAVAN bassokuvio systeemin ja sitä omistavat synajutut.. tämä kappale on.. sanoinkuvaamaton. Shamaani. Uskomatonta. Loistavaa. Silmään vesi nousee, ja karvat pystyyn lähtee kun tätä ajattelee.

Tämä kappale taas järjestelee mieleni lokeroita ja avaa ne, avaten maailman asettamat lokerot uudelleen. Tämän pitäisi soida joka koulussa, yhden tunnin ajan, jokaisen kuunneltavana. Saataisiin vähän avoimuutta, rentoutta, omaperäisyyttä, itsenäisyyttä maailmaan, kun ihmisten lokerot avautuisivat; ei enää lokeroituneisuutta.

shamaani, tämä kappale on. En voi kuvailla tätä. 10+"
Finalize