on tää kyl siistiä musaa. todella freesiä kuunnella.

Huh, kylmiä väreitä noista loppupuolen synakuvioista! Miten tää on jääny multa väliin. Hyvä, että mainostit noita uudempia niin tuli tämäkin koettua.

Hissukseen alan toipua Taiunnan ihanuudesta sen verran että pystyn keskittymään johonkin muuhunkin. Tuntuu siltä, että hurahdankin seuraavaksi tähän. <3
Ihmeellisen visuaalista musiikkia, "kaleidoskopedelia" kuvaa mielikuvaa loistavasti. Tulenpyöritysmusiikkinakin toimisi tämä upeasti. :)
P.S. Tuota keltaista kukkakuvaa olen ihastellut myös jo pitkään, siinä on sellainen lapsuuden haltioitunut tunnelma.. Se näyttää kieltä kaikenmaailman Taiteen Säännöille, se on ihmeellinen.

Sori, jos tämä arvioni tulee näin(kin) myöhässä, mutta tässä se nyt on, tosin hieman lyhyesti ja ytimekkäästi: Mieltäni painavat kylmyys ja arkinen painostus. Mistä lääke ratkaisuun? Vastaus: Otan huoneeni lattian maton, menen sen kanssa ulos ja lähden lentämään! Suuntana Timbuktu ja Nepal (tai joku lämpimämpi paikka kun Nepalissakin on kylmä)! Liidän sateenkaarien ali ja ihailen luonnon kauniita maisemia. Ei huolta huomisesta. Ah, kylläpä tämä matka tekee eetvarttia.... Huomenna uudestaan.

Tällasesta puoli-elektronisesta saundista tluee mieleen James Reipas. Ei kai se paha ole, Reipashan on tiukak. Pistää kyllä pään nyökkäämään ja pilipalit hymyilyttää. Rumpupuolella rymistellään aika lujaakin, mutta toimiihan tuo ku muut jutut seuraa. Muuten kyllä alusta luulin että sillailua koko pätkä. Loppupeleissä tykkäsin.

Mielenkiintoisella ympäristöllä lähdetään liikkeelle kaikuineen ja kolinoineen. Paksusta bassosta plussaa. Vähän unelias tunnelma tulee. Nyt tulee Mobyn Play-levy mieleen vokaaleista. Mielenkiinto meinaa kadota mutta sopivasti tulee taas vaihtelua. Uuh, syvät bassot plus kellot - tykkään. Vaikea keksiä kritisoitavaa. Kummallista ja kiinnostavaa meininkiä kun biisi lähtee uudestaan käyntiin. Kaipaisin ehkä kuitenkin jotain melodiaa leadille. Ja sieltähän se tuleekin. Tässä kohtaa mietin biisin nimeä enkä keksi mitään yhteyttä sen ja biisin tunnelman kanssa. :) Osuus ennen loppuhiljentymistä kesti ehkä aavistuksen liian kan, siihen ehti kyllästyä (loppuhuipennusta lukuunottamatta). Näin siis ensimmäisellä kuuntelukerralla.

Ei jessus. Mistä sälli oikein ammentaa ajatuksensa näihin biiseihin? Ihan ufo settiä, joskin positiivisella tavalla. Tässä ei enää pelkät sienet taustalla ole. ;)

Oikeasti mielenkiintoinen veisu. Tämä on pakko kuunnella uudelleenkin kun tuntuu, että jotain jäi ihan varmasti kuulematta. Välillä soudellaan leppoisaa jordanin pintaa eteenpäin ja yht'äkkiä melotaan törkeässä koskessa kolmen promillen kännissä. Tylyä menoa. Sekoitus monia eri tyylejä, mutta silti homma onnistuu pysymään kasassa merkillisen hyvin. Kyllä susta vielä tulee jotain hiukan suurempaakin varmaan kuin itse edes odotat. =)

Jeah, tässä oli meininkiä. Kunnon trippailua. Vielä kun noita rumpusaundeja ja vähän ehkä muutakin orgaanisemmaksi saisi.

Jännän omaperäistä musiikkia jälleen tuotettuna. Väritykset tahtovat mennä jopa välillä oman tajunnan ohi... tapahtuu niin paljon että ei pysy ihan mukana aina (kuitenkin pidän tiukasti kiinni). Alku tuntuu hitusen laahavalta ja tuo square bassline tuntuu omaan makuun hitusen muusta äänimailmasta eriävältä... se sopii oikein hyvin ja ei... ehkä vika minun korvien välissä=) Myöhemminpä nuo turhat taajuudet katoaa ja alkaa soundi maistumaan paremmin myös basslinen osalta.

Rumpujen komppi on vähintäänkin yhtä ilmeikäs muiden soundien kanssa. Kivasti mennään tahdissa, joka menee ihan mallikkaasti omia polkujaan. Pidän kovasti tuosta 4 minuutin tienoilla vaihtuvasta tiukasta psyke-teemasta. Voin kuvitella että tätä tuottaessa sekvenserikin on ollut varsin värikkään näköinen kaikista efekteistä. Tuotanto ja soundit ovat kyllä jälleen loisto tavaraa kaikinpuolin. Hyvä fiilis jäi.

Vähä jänskä. Tuli kylmätväreet. hienoo