Nonii! Eeposta peliin. Progressiivista, jazzahtavaa ja onhan joukossa myös muutama 80-luvun katkuinen kikkelitilutus. Pysytään kuitenkin hyvän maun rajoissa kaiken aikaa, ei edes notkahdella. Sooloilu yltää ajoittain aivan helmeilevän tasolle. Shamaanin omaperäisyyttä ja trademark-soundia täytyy ihailla, vaikkei näitä biisejä välttämättä ihan mihin tahansa tilanteeseen kelpuuttaisi. Tämä musiikki on aivoruokaa. Menisi hyvin esim. matikan läksyjen taustamusiikkina. Sangen kiintoisaa, SANGEN.

Alkaa varsin aggressiivisesti. Vähän liiankin päällekäyvää, sanoisin. Heh, aika päätöntä menoahan on, kuten tälle projektille ominaista, joskaan ei oikeastaan vastaa genren määritelmää käsittääkseni. Soundin karkeus häiritsee, pieni pehmennys ja siistiminen tekisi kuuntelukokemuksesta miellyttävämmän, ajoittain tämä on nimittäin potentiaalisesti varsin mukavankuuloista näpertelyä. Joo, ja pituudeltaan biisi on, kuten saattaa arvata, jokseenkin optimistinen. Kaipaisi enemmän dynamiikkaa eri osien välille - tässä muodossa biisi tuntuu olevan jatkuvaa täyttä ryminää ilman taukoja. Biisin viimeinen minuutti on mahdollisesti parasta antia, joskin kuulostaa olevan erillään muusta biisistä.

Onko tämä niitä ideoita jotka näyttää paperilla hyvältä? :D Aika hatsaista kamaa, hatsainen on myös sanoma, tuo sotaläppä meinaan. Ihan hyvin kuitenkin pienehköllä aasinsillalla saatu messiin vähän poliittisuutta :) Ei perkele, en minä tällaisesta tajua mitään. Nyt on liian korkealentoista kamaa.

Todellakin erilaista. Ehkä hieman sekavaa ottaen huomioon biisin keston, jonka ajan täytyisi biisin pystyä pitämään kuuntelija otteessaan. Tämä menisi genren osalta osittain jonnekin progressiivisen musiikin alagenreen. Tuo mieleen joitakin progekokeiluja vuosien takaa.

Mukavia soundeja kitarassa. Sellaista miehekästä tiluttelua ja rankkaa säröä!! Hyvä niin!!

Ai saatana ku iskee korvaan toi kitaran soundi. En nyt saanut langasta kiinni sitten mitenkään, mutta se tuskin oli biisin tarkoituskaan. No tästä on hyvä lähteä ylöspäin :)

No tosiaan on erilaista. Vähän ärsyttävän paljon säröä, muuten kiva soundi. Tulee kyllä vahvasti mieleen ne kaikki "vanhojen hyvien aikojen" progekikkailijat... Ei huono, mutta ei vaan kolahtanut mulle.

Tämä on surrealistista perkele!! Nauraa tälle ei voi ja tosissaakan tätä ei voi ottaa.. jos ottaisin voisi spyykkeeni kokea muutaman surrealistisen kolhun. Toi Camel tuli jotenkin selvästi vaikuttajana näin jälkeenpäin ajatellen mutta ei olisi tullut mieleen ellen olisi huomannut noilta artisti sivuilta...

Levyllä tän vois pätkii kolmeen viiva neljään osaan ja ripotella muiden kappaleiden väliin mutta juuri nyt näin pitkänä tää ei oikeastaan maistu. Puuduttavaa kuulla elektro saundeilla höystettyä kitaran soittoa 14minuuttia.
Taisin saada päänsäryn...
Liian vähän vaihtelevuutta tai ainakin sellaista mitä olisi pystynyt huomioimaan.
Kuuntelin jopa koko kappaleen *nodnod ja pakko sanoa että sen paras kohta oli loppu siitä kahdeksan pistettä
Jotkut eivät osaa edes lopettaa ajoissa!

Ja se loppu oli oikeasti hieno!!!!! &%4684(/%&/%(897896)/¤3¤%#¤%#

Todellakin erilaista. Ensinnäkin hatunnosto rohkeudesta tehdä jotain aivan päätöntä. Miinukset kokonaisuuden sekavuudesta. Tarttuvuus ei ole vahvin puoli, sitä ei nimittäin ole. Mutta luova hulluus ja ennakkoluulottomuus sitävastoin hallitsevat tätä tuotosta.

Ei saa laittaa noin pitkää biisiä kommenttirinkiin :(
Päättömältä tilutukselta kuulostaa hyvin pitkälti, joten rumpujen puutetta tuossa alussa tuskin edes huomaa. Onhan siellä jotain rutinaa vähän rytmielementtinä sentään. En silti pysty mitään kovin mairittelevaa sanoa. Biisin rakenne tuntuu ajelehtivan melko vapaasti. Onko tämä joku illan viimeinen improvisaatiopläjäys? Kai tämä tuon kaatuneen sotilaan ja sodan järjettömyyden jollain tasolla tavoittaa.. ainakin siinä järjettömyydessä. Mutta en silti ostaisi äitille joululahjaksi.