Mielenkiintoinen biisi suvanto kohtineen.
Tehty hyvin. Örinä vokaali oli ehkä liian saatanalinen tähän biisiin.

Onhan tässä meininkiä. Laulussa kuullaan aika monenlaista tyyliä, joista örinä ehkä pelittää parhaiten. Harvoin tätä sanon mutta olisin kaivannut biisiin enemmän kikkailua, nyt oli hivenen liian suoraviivainen paahto.

aika tiukkaa matskua. kelpo kappale kaikinpuolin.

Perinteisen kuuloista metallia. Äänenlaatu hieman heikko, mutta biisi vaikuttaa ihan ok:lta.

Rempseää menoa metalligenressä, kuvin tykittää ja laulusoundeissa mielenkiintoa herättämässä useita erilaisia soundeja. Kiitettävää ja hyvin tydyttävää vetoa omassa genressään.

Jummijammi. No nyt on se päivä, kun kommenttiringissä on Metalli päivä. No ei haittaa... tästä kyllä huomaa, että kundit ovat tekijä miehiä.

Tästä mie tykkään. Mukavaa menoa alusta loppuun, ja varsinkin vokaalit kiinnostavat. Hyvin on pojilla pakka kasassa, tosin kokemusta näyttääkin löytyvän. Rummut ovat myös mieleen. Toivottavasti saatte samanlaista vielä jatkossakin.

Täytyy allekirjoittaa aiemmat kommentit sikäli, että taitoa ei kuulosta puuttuvan. Eniten tuossa kiinnittivät huomiota laulu (& örinä, jos joku haluaa ne erillään ajatella) ja kitarat, jotka molemmat pitää erityisesti mainita.

Ihailtavan laaja ääniala hallinta enemmän kuin yhdestä tyylistä laulajalla. Nuo puhtaat osuudet pysyttelivät ehkä hieman yksipuolisina, mutta tyyliin sopiva karkea sävy niissäkin oli. Matalimmat kohdat on muristu harvinaisen hyvin, artikulaatikokin säilyi varsin selvänä. Voimakkaat ja raskaat riffit vaikuttavat kitaristeilta luonnistuvan, eikä voimantunnetta ole muutenkaan säästelty. Ehkä tosin jäin odottamaan jotain muunlaisiakin tunnelmia. Esim. koskettimista on vaikea sanoa mitään, sillä ne pysyivät valitettavan menestyksekkäästi taustalla.

Ei tämä mikään ehdoton suosikkityylilajini ole, joten olenpa antamatta väärää kuvaa yhtyeen osaamisesta ja jätän arvosanan sikseen.

Rouheita ja meneviä riffejä. Vaikutteiden sillisalaatista päällimmäisenä tuntuisi nousevan Lamb of God, SikTh sekä Scar Symmetry omilla tavoillaan. Sävellys etenee poppikaavan mukaisesti, eikä periaatteessa tarjoa mitään yllätyksetöntä - tosin ei sitä aina tarvitse peräänkuuluttaakaan, jos homma toimii luontevasti. Nimenomaan luonnollisen kuuloinen performanssi kaikin puolin. Vielä kun riffit ja melodiat kuulostavat näin tuhdilta ja hyvin sovitetuilta niin kyllähän tästä yhdeksikkö heltiää.

Voi vittu ku on kova. Kokonaisuus toimii todella hyvin. Kitarointi miellyttää, samoin laulajan työskentely rautasta.