Richard Dawkins puhuu teoksessaan The God Delusion "uskon viruksesta", joka tarttuu jo lapsuudessa. Hän korostaa, että evoluutio on kehittänyt lapsen mielen sellaiseksi, että lapsi luontaisesti hyväksyy kaikki auktoriteetiksi hyväksymiensä ihmisten esittämät asiat sellaisenaan niitä lainkaan kyseenalaistamatta.

Tämä ominaisuus on ollut todella tärkeä ihmissuvun säilymisen kannalta, sillä ei ole mitenkään mahdollista, että lapsi itse kokeilisi ovatko väitteet 'älä mene joelle, koska krokotiilit syövät sinut' tai 'älä hyppää kalliolta' tosia vai epätosia.

Evoluutio on siis karsinut joukosta ne, jotka eivät ole uskoneet vanhempiaan tai heimon auktoriteetteja.

Uskonnot ovat kuitenkin nopeasti oppineet väärinkäyttämään tätä ihmiseen sisäänrakennettua ominaisuutta. Kaikki monoteistiset uskonnot haluavat lapset valtapiiriinsä heti kun he alkavat ymmärtää puhetta.

Mitä pienempänä lapsi saadaan indoktrinaation kohteeksi, sitä helpommin aivopesu onnistuu, eikä kohde välttämättä koskaan edes tajua mitä tapahtui.

Aivan samalla tavalla uusimmat uskonnot eli kommunismi ja kansallissosialismi aloittivat lasten indoktrinoinnin heti päiväkoti-iässä ja tulokset olivat loistavia!

Näissä maissa asui lopulta kymmeniä miljoonia ihmisiä, jotka eivät koko elämänsä aikana sekuntiakaan epäilleet kotimaansa poliittisen järjestelmän olevan paras mahdollinen, vaikka todellisuus heidän ympärilläään olisi ollut kuinka kauhea tahansa.

Lapsena opittu tieto on kaikkein vahvinta oppia, eikä sitä edes välttämättä tajuta jostain opituksi. Kirkkojen johtajat ihastelevat usein lapsenuskoa juuri siksi, että silloin kun omaa järkeä ei ole vielä lainkaan, menevät vähän paksummatkin jutut aivan kyselemättä perille.

Lapsena opitut asiat myös jäävät helposti tajuntaan totuuksina, joiten todellista totuusarvoa ei välttämättä osata koskaan asettaa kyseenalaiseksi.

Richard Dawkinsin mielestä on kuitenkin kuvottavaa, että puhutaan protestanttisista tai katolisista lapsista. Uskontohan ei ole geneettisesti periytyvä ominaisuus.

Uskonto toki opitaan useimmiten omilta vanhemmilta, mutta lapsi ei voi olla syntyessään milläään tavalla sen enempää protestantti kuin katolilainenkaan.

Lapsesta ei väitetä sen syntymähetkellä, että se olisi postimerkkeilijä tai perhokalastaja, vaikka hänen vanhempansa olisivatkin intohimoisia postimerkkelijöitä tai perhokalaistajia.

Uskonnon kuitenkin uskotaan siirtyneen jollain salaperäisellä tavalla mukana lapsen geeneissä, vaikka muhamettilaiseen perheeseen heti syntymänsä jälkeen viedystä protestanttisesta lapsi kasvaakin vuorenvarmasti muhamettilainen.

Tämä artikkeli on nyt tarjolla myös www.olemisesta.net -sivustossa, johon nämä alunperin blogin muodossa työstetyt kirjoitukset on koottu perinteisemmän kirjan muotoon.

Haluaisitko kommentoida? Rekisteröidy käyttäjäksi tai kirjaudu sisään

Kirjaudu