Varsin asiallista ja tiukkaa rokkia. Tuo alun huohotus pisti hieman arveluttamaan, mutta hyvinhän tää koko paketti toimii. ammattitaitoinen vokalisti ammattitaitoisen bändin kanssa.

Teidän biiseistä, mitkä olen kuullut, tämä on heikoin.
Se ei kuitenkaan tarkoita biisin olevan huono.
Vaikka aiemmissa kommentoinneissa olen hehkuttanut, mutta (ainakin) kerran vielä..
Laulajan ääni on todella makea.

Idea ei auennut ensimmäisellä, eikä toisellakaan kuuntelukerralla. Teeman löytäminen ei ollut niin helppoa, kuin metallissa yleensä, joskin se oli jokseenkin pieni ja yksinkertainen. DMS maalailee biisessään utuisia pelkokuvia, joita on miellyttävää kuunnella.

Intro turhan pitkä. Sävellys jää hieman etäiseksi, vaatisi useamman kuuntelukerran. Kuitenkin hyvä toteutus soundeiltaan ja hyvä laulaja. Kertsissä aika paljon tavaraa ja jää hieman epämääräiseksi.

Niin kuin kokonaisuuden muissakin osissa alku lauluineen maalailee hennosti ja sitten mennään lakeuksiin, jotka ei sitten ole mulle niin tärkeitä, tämä ei kylläkään kovin raskaaksi äidy, mutta edeltävistä episodeista Who am I oli muistaakseni tätä idearikkaampi.

Verset on aika tylsiä ja kertosäe mitäänsanomaton. Veikkaan ettei tämä ole teidän ykköshittinne, joten en teilaa heti alkuunsa koko projektia vaan kuuntelen jonkin toisen kappaleen.

Jep tässä oli paljon kohtia johonka lähti tosi hyvin mukaan... Tässä on aika hyvä meno kylläkin! Hyvä "pysähdys" tossa 3 minuutin kohalla!

taas DMS:ää ja nyt ei läheskään niin ok kuin ne toiset. ihan mieleenkiintoisesti elektroniset rummut säkeistössä. muuten liian "kaupallinen" biisi mun makuuni. sävellyksessä on kyllä hyviä pointteja

Verrattuna aikaisemmin kuulemiini TDMS:n piiseihin tämä oli selkeä pettymys. Intro on vielä ok, vaikka sekin tuntuu jotenkin irralliselta. Piisistä jää mieleen ainoastaan tylsähkö kertsi. Rima on korkealla, mutta pystytte parempaan.

Jaa. Biisin säkeistö kuulosti korviini jonkin verran Kemopetrolilta, mutta kertosäkeessä polkaistiin sitten vähän säröäkin peliin, ja ymmärsin, miksi biisille on annettu genreksi hard rock. Vaikka siitä oltiin kyllä kaukana.

Kertosäe olisi voinut olla ehkä pikkasen reippaamminkin repivä, ei välttämättä säröpuuroa hyödyntäen vaan mielummin hieman päällekäyvemmällä menolla. Taustalta kaikui kuitenkin lupaavaa räyhäämistä, sitä olisi voinut pistää enemmänkin pintaan. Muutenkin minun puolestani bändi voisi karsia hieman radioystävällisyydestään ja lähteä reippaasti tutkimaan kokeilevampaa osastoa, kun siihen suuntaan tuntuu olevan kiinnostusta. Tässä oli pikkasen turhaa varmaan päälle pelailua ja miellyttämisenhalua, ja se ei minua miellytä.

Soundit, soitto, laulajan tulkinta, tuotanto ja sovitus olivat kaikki kuitenkin sen verran kovaa tasoa, ettei tosikaan. Tunnelman luonti on bändillä hanskassa, ja hyviä ideoitakin tuntuu löytyvän - jään odottamaan niiden jalostumista.