Ei hitto!!!tä oli niin hauska :D. Tuli hymy huulille ja taisipa päästä naurukin :D. Tosi hyvä ! :D

Loistava kipale, totta joka sana!
Taitaa Ruuskan Pekka puolustella suosikki levy-yhtiö pomojaan? :)

Hajuvesipojat iskee kyllä tällaiseen melkein kolmekymppiseenkin.

Ilman herra Ruuskan poimintaa en olisi tätä kuunnellut ja täytyy sanoa, että täyttä asiaahan tässä puhutaan. Levytuottajan on helppo kääntää tämä katkeruudeksi... ja ehkä TAI ei tämä sitä todellakin on mutta olkoon miten on: Tämä on sarjassamme 'asioita, jotka kaikki haluaisivat sanoa, mutta eivät uskalla'.

Tämä, "Vihkisormus" ja muut oikeastaan kaikki muutkin biusat ovat kerronnallisesti aivan tolkuttoman hienoja!

Jos joku tämän näkee ja epäröi, niin suosittelen menemään hiukan sitä pintaa syvemmälle, koska Lautis tietää mistä puhuu. Moni 15-vuotiaista ei edes tiedä, mitä he kuvittelevat ajattelevansa.

Se, ketä jaksaa kritisoida ulosantia, on aivan väärillä teillä.

Mielestäni Jaska joutui tuossa Ruuskan kommentissa vähän väärin katkerien kategoriaan. Jaska on hyvä tyyppi ja nämä kaikki jutut enemmänkin ilmentävät hänen huumoriaan. Toinen juttu on sitten se, että musiikillla on todellakin monenlaisia ilmenemismuotoja ja käyttötarkoituksia. Business-tarkoituksessa levytettävälle musiikille on tiettyjä vaatimuksia, kuten Ruuska mainitsee. Maailmassa on kuitenkin muitakin musiikin ilmenemismuotoja. Jaska on ammattitaitoinen ja ansioitunut tanssimuusikko, ja tämänkaltaiset biisit toimivat hyvin tanssipakoilla ja mies&kitara -tyyppisillä kapakkakeikolla - esiintyjän omaa ohjelmistoa arvostetaan. Ruuska mainitsi, että peli ja keli on kaikille sama. Näin levyn tekemisessä varmasti on, mutta erittäin hienoa on mielestäni tämä Mikserinkin muodossa tapahtuva kehitys, jossa musiikin kuuluville saaminen on mahdollista myös meille kaikille, joilla on 1 - 100 kuulijaa, ts. meille, jotka emme sovi perinteisen, levyn avulla tapahtuvan jakelun sääntöihin. Itse asiassa on todella heinoa, että kaikki musiikilliset alakulttuurit saavat tämänkaltaisen toimintamahdollisuuden - ja mikä "kansanmusiikin" aarreaitta tämäkin systeemi vuosikymmenten jälkeen tuleekaan olemaan. Ihailen Jaskaa pitkän, menestyksekään uran tekemisestä ja iloitsen siitä, että olet laittanut biisisi tänne kuultavaksemme. (Tasapuolisuuden nimissä täytyy tunnustaa, että myöskin Ruuskaa ihailen suunnattomasti biisintekijänä).

Kannustuksena Jaskalle: Nythän voit lisätä keikkajulisteeseesi "Mikserin puhutuin artisti" :-)

En mä kyllä ole Ruuskan kanssa ihan samoilla linjoilla. Kyllähän tää suurelta osin totta on. Heh, ehkä mä olen itsekin vähän katkera.

LautaJaskan laulutapa on musta vähän turhan falski. Siinä on sellainen harrastelijamainen värinä/huojunta minkä sais varmasti korjattua pienellä skarppauksella. Ja edelleen peräänkuuluttaisin niitä elävämpiä rumpuja. Maailma on täynnä erilaisia vaihtoehtoja. Nyt noi kivat skitat menevät vähän kuin hukkaan ja kärsivät rumpujen luomasta yleisestä konemaisuudesta.

Tää musa on musta aika hauskaa pienimuotoista hilpeän melankoolista suomikantria ja sen vuoksi olisi mukavaa jos sen saisi paremmin tarjoiltuna.

Tämä pani kyllä mietteliääksi. Lauluntekijä Jaakko Lautaoja kertoo Mikseri.net –sivustolla, että kun aikansa hakkaa päätänsä levy-yhtiöiden oviin, tulee tällaista mieleen. Ensimmäinen sana, joka tästä jokapojan kantripastissista itselleni tulee mieleen, on katkeruus. Levytyssopimuksetta jäänyt keski-ikäinen mies narisee kateellisena “hajuvesipojille”, nuorille ja norjille poppareille, jotka saavat laulaakin kuulemma falskisti. Eipä ole kovin mieltä ylentävää.

Tässä olisi ollut mahdollisuus. Jos Lauta-Jaska olisi onnistunut olemaan jaakkoteppomaisen hauska ja terävä, ehkä itseironinenkin, olisi tämä vaikea asetelma onnistuttu kukaties hoitamaan kotiin, mutta ei näin. Laulu on ponneton, väsynyt huitaisu anttituiskujen ja jonneaaroneiden pyykkilautavatsoja kohti. Ei sen enempää.

Kateus, kauna ja katkeruus ovat harvoin onnistuneet innoittamaan hyvää taidetta, huumorin höystämä ironia puolestaan useinkin.

Vai otanko nyt tämän harrastajamuusikon aivan liian vakavasti? Varmaankin. Se johtuu siitä, että törmään näihin lautajaskoihin työssäni tämän tästä. Katkeruus pois ja peilin eteen mars. Peli ja keli on kaikille sama. On aina ollut.

Täähän on hauska! Ilman Ruuskan raivokasta sivallusta tuskin olisin biisiä/artistia edes löytänyt. Kovin on maanläheisen oloista meininkiä- ja Jaska voi olla huoletonna siitä että hajuvesipoikien esityksiä tuskin kukaan muistaa vuosien päästä kun taas tämä kantri polkee ajatonna silloinkin. Ajankohtainen sanomaltaan toki silloinkin, mitä suurimmalla todennäköisyydellä.

Musiikki koostuu monista elementeistä ja jos keskittyy pelkästään sanoihin, voi tämän mieltää katkeraksi tilitykseksi. Hieman korvia raottamalla ei voi kuitenkaan olla huomaamatta iloisesti helkkyvää taustaa, joka on mutenkin miellyttävän rentoa kuunneltavaa. Ei se ironia ihan puskissa piilottele, pitäisikö se iskeä nyrkillä silmään? Tutustukaa toki Laviin ja Irwinin. Tai iskekää pensselit santaan.

Miä kyllä komppaan Ruuskaa tässä. Aika falskia oli artistin omakin laulu. Oli siellä jotain kylmää faktaakin nykymusabisneksestä mutta toteutustapa oli aika kehno. Raflaava biisin nimi ja lyriikat vaatisivat ammattitaitoa tuekseen, jotta biisi olisi uskottava. Näillä soundeilla ja biisintekoeväillä ei ainakaan hymyilytä, naurata, miellytä eikä mitään muutakaan reaktiota minussa aiheuta. Ehkä hiukan itkettää, en tiedä. No en ole itsekkään ammattilainen niin tämän kommentin voi arvioida sen perusteella puhtaasti. Amatööriltä amatöörille.

Tämä sanoitus on kyllä mun mielestä täyttä asiaa. Musiikista tulee mieleen Freud Marx Engels & Jung. Toi Ruuskan kommentti oli aika lapsellinen, haiskahti vaan oman ammattikunnan (eli levypomojen ja tuottajien) puolustelulta.