Meditatiivisen rytmin kautta pääsen matkalle intialaiseen basaariin, jossa ohitseni kulkee ihmeellinen kokoelma erilaisia pahoja ihmisiä helvetinenkeleistä Tarantinon leffojen henkilöhahmoihin. Mielettömän hieno teos.

Tämä oli oikein hämmentävä paketti. Ensimmäisen kuuntelun jälkeen ei osannut sanoa muuta kuin "mitä hittoa tapahtui" (tuo oli kehu) eikä toinen kuuntelu muuttanut asianlaitaa oikeastaan miksikään.
Teknisesti kaikki oli täydellistä. Äänimaailma oli tasapainoinen ja moniulotteinen, miksaus toi kaiken parhaalla mahdollisella tavalla esiin ja kokonaisuus oli paitsi outo, myös nautinnollinen.
Tästä tuli jollain oudolla tavalla mieleen Doors. Jossain melodialinjassa oli jotain samalla tavalla psykedeelistä. Noista jutustelukohdista puolestaan tuli FightClub-mielleyhtymiä. Kehitytään. Lakataan kuluttamasta.
Tämän kanssa pääsi tosi komealle tripille. Olen otettu.