tosi kaunis kappale.

Kaikki mitä osaisin sanoa lienee sanottu mutta jätänpä kympin..

Vitsi että piano on yks maailman kauneimmista soittimista! :D

Kyyneleitä tuppaa nousemaan linssiin kun tätä kuuntelee. Tästä tulee haikea ja hieman surullinen olo. Kaipuu. Rakastan pianoa soittimena ja tässä kappaleessa sen kaunis sointi on ylitsepursuavaa. Menee ehdottomasti "mun mikseriin". Kiitos tästä musiikkikokemuksesta :')

haha tuun tännekin kommentoimaan taas... mulle tuli tästä mielenyhtymä elton johnin candle in the windiin, jossa on samanlainen "koukku"-"lasku"-juttu pianolla (se kohta se your candle burned out long before, your legend never did ja sit ton lainin jälkeen se piano) kun tässä secondsissa siinä kertsityyppisessä osiossa. mut siis en mitenkään vertaile tai mitään :D:D eiku en oikeesti. se on hyvä! ja itsekin kun tekee biisejä niin huomaa, että on aika paha alkaa tehdä sellasta jota ei jo joskus ole joku muu tehnyt :( mutta tässä se oli kyllä tosi hyvä se koukku! ja erityismaininta ennen 'kertsiä' olleille pitkille soinniulle, ne on huippuja! inhottaaa ajatus, että aina pitäis kikkailla joka väliin jotain. soinnuthan on kauniita itsessäänkin! JA VIELÄ tykkäsin lopukkeen hiljaisista sanoista "goodbye... jnejne"

Kunnon vanhan liiton balladi ja jotenki suoraselkäisesti toteutettuna, laulu oli mukavan rehellisen ja vilpittömän kuuloista eikä sortunut itseihailuun tai yltiöpateettisuuteen. Joo, se on tässä projektissa se mikä sai miut faniutumaan - laulu kuulostaa uskottavalta ja sydämelliseltä eikä yritä mitään temppuja.

Miellyttävä saundi laulajalla. Vaikka kevyesti lauletaankin niin
pieni roso tekisi poikaa ihan mielenkiinnonkin kannalta..
Ne sävyt ei tule kuin laulamalla ja ajan kanssa.
Biisissä ei ole mitään vikaa mutta osuu ehkä liikaa
omalle "yellowmellow" -sektorille jotta koskettaisi
sen suuremmin.

Kaunista, herkkää, tunnelmallista. Mitäpä sitä muuta osaisi nyt sanoa. Alimpia taajuuksia ihan pikkaisen pienemmälle. Muuten kyllä ihan toimiva veto.

Oikein kaunis ja melodinen kappale, erityisesti pidin pianosta...
Erittäin mielenkiintoista olisi kuulla tätä livenä.

Ja tällaisen mielikuvan kappale toi mieleeni:

Vaiti istuu pianisti
ääreen flyygelin
rauhallisesti
katsoo; hän on yksin

Aloittaa matkan
mustaan ja valkoiseen
"hetkeksi pakenen,
vaan palaan lentäen"

Iha hyvält tääkin kuulosti...ei niin paljon säväyttänyt kun nuo muut, mutta hyvä oli silti.