Haluaisitko kommentoida? Rekisteröidy käyttäjäksi tai kirjaudu sisään
Haava 30.11.2005 Raskas, mutta pieni. Sotalelu. Hylättynä, mutta unelmat vielä tallella.. Se saa aikaan katkeruuden josta nousee ilkeys. Surullista. Surullista, että niin kaunis asia on muuttunut ja vääntynyt. Vääristynyt sellaiseksi mikä se ei tahdo olla, mutta joka sen täytyy olla jotta se oli se itse. Minulle tulee tätä kuunnellessa ylimielinen olo. Olo, että minä olen jotakin. VITUT OLEN! |
|
|||