Kertsi on hieno, mutta säkeistö ei oikein lähde jostai zencafemaisuudesta johtuen, kenties. "Isää saaneen kiittää..." on kyllä ihan mahtava laini. Onnet siitä

Jo pelkän "hanuripoppi"-määritteen vuoksi kerhoudun välittömästi ;) Biisissä on aika paljon tuttuja suomipoppielementtejä ja kertosäelaulantaa, mutta silti tässä on ihan oma soundinsa. Ja bonusta hienoista elämää suuremmista modulaatioista ja laulustemmoista!

En kuuntele tällast pahemmin :D xD kuulostaa joltai iskelmähitiltä! kyllä tää johonki voi iskee varmaan vähän iäkkäämpään porukkaan...

Mukavan lepposa biisi,toi vähän kesäfiilistä noitten metallibiisien jälkeen.Haitari oli hemmetin omaperäinen instrumentti tähän biisiin,kertsi oli kaunis ja laulu oli muutenkin varsin toimivaa.Kokonaisuutena ihan ysin arvoinen rallatus.

Soundit on todella puuroiset! Harvemmin tulee demotason jutuissa siitä oikeasti valitettua, mutta tässä on todella häiritsevän epäselvät soundit. Biisiä ei siksi kuule kunnolla, todella vaikea sanoa mitä siinä tapahtuu. Aika kliseistä meininkiä sävellys- ja soittopuolella, se mistä selvää saa. Yleisvaikutelmaksi jää kaoottinen huoltoasemapop.

Äiti suosittelee! Jos Kivikangas tälle antoi täydet niin kyl minäkin. Hyvä biisi, hyvä toteutus, hyvä miksaus. Hyvä jätkät!

Rento biisi mutta ei mikään maailmaa mullistava :)

Ihan hauskat sanat..

Liekki fiillistelijänä saitte minut uppoamaan introon. Orgaanit ja pakottamattomat soundit hyväilevät korvaa. Sanoituksista en kyllä pysty millään innostumaan. Sääli, sillä ne ovat kuin haalea leima muuten kivassa paletissa. Voin kyllä hyvin kuvitella vanhempanne mielihyvän saadessan tämänkaltaisen kappaleen 60-vuotis synttärilähjaksi.

Tämä nyt meni väkiselläkin vähän "ohi". Sattu juuri siihen genreen jota kuuntelee mielellään, ehkä siitä johtuen että radiostahan tuota tuppaa - vasta lopussa sain kiinni koko biisistä, se oli hiano. Sen verran ehdin huomaamaan että vielä olisi vähän laulussa hiomista, niin koko paketti pysyisi hyvin kasassa.

Oikein hieno heleä ja polveilevampi poppisbiisi. Absoluuttinen Nollapiste tulee ajoittain mieleen, paikoitellen voimakkaastikin, niin rakenne- ja sovitusratkaisuista kuin myös sanoituksistakin. Ja mainittavahan se on; pakko ihailla, miten hanuri on saatu kontekstissa kuulostamaan tuoreelta mutta ei gimmickiltä eikä varsinkaan vitsiltä vaan olennaiselta osalta soundia.