Menevä alku intro... Biisissä aina välillä laitetaan menemään tälläinen mukavahko ja menevä riffi... Jep kova biisi... JA ONHAN SE KITARA SOOLO... LOISTAVAA!

Laulajn karhea miehekäs raspi oli hienoa kuultavaa. Musisointikin kivan perinteistä, ei mitään ylitaiteellista kikkailua vaan rullaavaa menoa. Hyvät kitaroinnit ja toimiva kokonaispaketti.

Kuuluu läpi hyviä artistia, Henkkaa ja Tuomaria. Kertsi oli sanaleikkeineen ihan näppärä. Perinteistä musaa niin kuin bluesrockin kai täytyy ollakin.

Paha arvioitava. Kyllähän tämä oli ihan menevä kappale, mutta toisaalta piru-teema ja sävellys oli sieltä klisee puolelta. Tällä vois oikeasti antaa mitä tahansa 6-10 väliltä. Riippuu päivästä ja näkökulmasta.

Blues vaikutteet ovat suuret, rock vaikutteet hieman pienemmällä, autotallisuus kuuluu osakseen. Tämä on genressään varmaankin aika mannaa.

Hilpeän aivotonta meininkiä. Meinasin ensin suhtautua negatiivisesti, mutten voi koska tästä tulee ainakin ensikuulemalta hyvälle tuulelle. :)

Hyvillä soundeilla veivataan sitä perinteistä ja todella mukavalla otteella!!

Palavat pulisongit tästä tuleepi mieleen, mut jees meiniki. Hyvä esimerkki siitä, että soittotaito ja meno ei kulje käsi kädessä. Pitkästä aikaa kappale, joka rokkaa. Eikä jynkytä tai kilistele ja humise..ttu. Siis pisteitä satelee. Rock.

Groovaa! Tällaista on tehty paljopn, ja syytäkin on tehdä. Ainahan tätä tämmöistä kuuntelee.

Taitavan kuuloista bluussirokkia. Biisistä tulee tunne, että viihtyisin keikalla.

Ihan ok vääntöä, jotenki liian perinteistä kamaa itelle kuitenni.