Aloituksesta tuli mieleen vanha Emperor ja yleis saundista Xasthur. Riffeiltään
noin muuten biisi on aika perinteinen vetäisy, eikä tarjoa kummoisia väristyksiä. Vokaalit toimii hyvin ja sanoituksissa ollaan luotettu minimalistisuuteen joka on hyvä ratkaisu. Lyhyesti ja ytimekkäästi sanoma menee ainaskin varmasti perille... idiootit pois laskettuina. Syntikka valli tukee kitaroita mallikkaasti ja luo sopivanlaista tunnelmaa. Konerummut ärsyttivät ainoastaan nakuttavien basareiden osalta. On tämä vaan niin moneen kertaan kuultu juttu jo ettei jaksa oikein napata matkaansa.

Valon houraan verrattuna nyt on lähdetty vähän suuremmille linjoille, sinfonisempaan suuntaan. Alun fade in on oikein tehokas ratkaisu, mutta fade out lopussa ei tee biisille oikeutta. Kitarasovitukset yhdistettynä säestäviin koskettimiin luovat vahvan tunnelman, joka kestää läpi koko teoksen.

Laulu puolella tarjoillaan hivenen monipuolisempaa ilmaisua tällä kertaa, mutta mielestäni hivenen turhan säästeliäästi.

Todella mainio nostatus tuossa alussa noilla jousu tms jutuilla. Apokalyptinen jopa. Rullaa eteenpäin laahaavasti ja paikoitellen todella kivuliaasti ja kovaa.

Hyvä tunnelma. Soundit sopii biisiin kuin nyrkki perseeseen. Vokaaleista tulee paikoitellen mieleen Vintersemestre - Kirkkokyrpä levy. Ja muistuttaa välillä myös jotain Varg/Vikotnic tyyppistä äänähtelyä. Biisi loppuu vähän seinään...