Mikseri.net

Onmyo-zan toinen live-DVD Hakkou Ranbu on tallennettu tammikuussa 2003 ja julkaistu saman vuoden kesäkuussa. Esityspaikkana on toiminut arviolta noin Tampereen pakkahuoneen kokoinen Electric Ladyland Nagoyassa.
Esitys alkaa Hoyoku Rindou-levyn kappaleella Hoyoku Tenshou. Sinkkunakin julkaistu kipale rullaa mukavasti, vaikka hieman hermostuneisuutta on kuultavissa ainakin Kuronekon laulussa.
Saman levyn antia jatketaan kappaleella Kirin. Vahemmän kuultu kappale rokkaa hyvin.
Seuraavaksi kuullaan -edelleen samaa levyä jatkaen- Yoka Ninpocho. Kappaleesta huomaa kuinka yhtye sovittaa kaiken jo levylle valmiiksi siten, ettei live-soitto tuota tuskaa. Maneki komppaa kitarallaan koko biisin ajan puhtaalla soundilla Karukanin riffitellessä ja sooloillessa säröillä.
Kirameki etenee hienosti ja yhtyekin alkaa päästä tunnelmaan. Kappaleen pääriffi on yksi yhtyeen vetävimmistä ja vetää myös yleisön aina vaan tiiviimmin mukaan.
Seuraavana tulee Hyaku no Oni ga Yoru wo Yoku. Vaativat laulut alkavat vähän epävarmasti, mutta laulajat pääsevät pian kappaleeseen kiinni. Kappale doomaa hyvin loppuun asti.
Sitten kuullaan Waira. Yoka Ninpocho-sinkulla julkaistu harvinaisempi veto toimii hieman rauhoittavana tekijänä, vaikkei varsinaisesti rauhallinen biisi olekaan. Kuroneko elää ja huitoo täysillä mukana kun hänellä ei ole laulettavaa. Hienoa katsottavaa.
Tämän jälkeen yhtye riehaantuu soittamaan Fuuin Kairan-miniltä löytyvän kappaleen Kasha no Wadachi. Yksi yhtyeen suosituimmista livevedoista saa energisyydellään sekä yleisön, että bändin (että katsojan) hyvälle tuulelle.
Samalta miniltä on peräisin Shinshoku Rinne, joka alkaa jännällä mättö-osuudella. Rumpali Toralla on hieman vaikeuksia pysyä tahdissa, mutta muuten kyseessä on varsin tarttuva veto.
Seuraavaksi Hoyoku Rindoun päätöskappale Mai Agaru, yksi yhtyeen kestosuosikeista, jota kappaleen esittelevä Kuroneko ei ilmeisesti ainakaan tuossa vaiheessa ole kyllästynyt esittämään. Siksi innostuneesti neiti hihkuu. Viuhkat heiluvat tässä biisissä ja yleisöä laulatetaan.
Sitten seuraa Koujin Rasetsu-levyn Rasetsu. Laulajien vuorottelu toimii ja soitto kulkee.
Seuraavana ilmoille kajahtaa saman levyn Tsuki ni Murakumo Hana ni Kaze. Yhtyeen livestandardi toimii hyvin ja energiaa riittää.
Setin päättää Hyakki Ryohran-levyltä poimittu kappale Gainagateya. Kappalehan alkaa yleisön laulatuksella ja mahtuupa sitä väliinkin. Kuin myös extensiivisehköt selitykset ties mistä aiheesta.
Levyn bonusmateriaaliksi on laitettu 12:40 pitkä käsivaralta kuvattu kooste takahuonetunnelmista, keikkakuvaa muilta kiertueen keikoilta sekä sound checkeistä. Ihan passeli lisä tämmöiseen julkaisuun. Varoituksena herkille katsojille; takahuoneessa tupakoidaan ja käytetään välipala-automaattia.